Terve ihminen – olenko?

Kesäkuun alussa ilmestyneen ortodoksisen seurakunta- ja aikakauslehti Aamun Koiton teemana oli terveys.

Pääkirjoituksessa piispa Arseni toteaa, että sairauksiksi luokitellaan monenlaiset fyysiset ja psyykkiset vaivat, mutta luetteloon voi liittää vielä hengellisen sairauden, jonka oireet saattavat pysyä kätkössä ainakin läheisiltä, ja joskus jopa itseltä.

Kun sielu sairastaa, ihminen ei tunne kipua, eikä ehkä hae vaivaan lääkitystä. Sen sijaan, kun meillä on vähäinenkin ruumiillinen vaiva, koetamme etsiä siihen parannusta. Piispan mielestä sielu on kuitenkin ruumista arvokkaampi, sillä se on kuolematon.

Tämä on totta – pieneenkin ruumiilliseen vaivaan me etsimme ja kokeilemme mitä erilaisimpia itsehoitotuotteita, mutta sielunhoitoon emme välttämättä mitään.

Terveys on monen asian summa, kirjoittaa kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen. Henkinen ja hengellinen ulottuvuus terveydessä voi hänen mukaansa tarkoittaa montaa asiaa. Joillekin se on uskontoon ja rukoukseen liittyvä kokonaisuus. Yhtä lailla se voi merkitä toivoa, elämän tarkoitusta ja hengenrauhaa.

-Teimme taannoin haastattelututkimusta Keniassa siitä, kuinka siellä terveydenhuollon ammattilaiset, terveysalan opiskelijat, maallikot ja perinteiset kansanparantajat ymmärtävät, vai ymmärtävätkö lainkaan, henkisen ja hengellisen terveyden. Tulokset olivat yllättävän selvät. Taustastaan riippumatta ihmiset kokivat, että ratkaisevan tärkeää terveydelle ja hyvinvoinnille on se, että ihminen on tasapainossa myös henkisen ulottuvuuden akselilla, Kauhanen summaa.

Arkkiatri Risto Pelkonen on käynyt Valamon luostarissa parinkymmenen vuoden ajan. Ensi käyntiään hän kuvaa häkellyttäväksi ja palvelukset tekivät suuren vaikutuksen: se oli silloin lähes eksoottinen kokemus.

Lääkärinä ja lääketieteen yliopistotutkijana ja opettajana toimineelle arkkiatrille terveys ei kuitenkaan ole sairauden puutetta.

-Lähinnä on kysymys arjessa selviytymisestä. Terveyden mittana ei voida pitää laboratorio-arvoja tai muita suureita. Terveys on eheyden kokemista. Se tarkoittaa sitä, että ihminen hallitsee elämäänsä sairauden aiheuttamista oireista huolimatta.

isä Harri Peiponen
Kirjoittaja työskentelee pappina Kuopion ortodoksisessa seurakunnassa. Aiemmin hän on työskennellyt mm. tiedottajana ja arkkipiispan sihteerinä Suomen ortodoksisessa kirkollishallituksessa.

Jätä kommentti

*