Uudet virret arvioitavana

Virsikirjan uusi lisävihko otetaan käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Hyvin salassa pidetty kokoelma on vihdoin saatu tarkasteltavaksi, kun vuoden myyntihittiä, virsikirjoja uusine lisineen, on saatu seurakuntiin odottamaan uuden kirkkovuoden aloitusta. Ensikosketus uusiin virsiin on varsin positiivinen: ne kuvastavat hyvin tätä aikaa ja sen musiikillista moninaisuutta.

Toimituskunnassa on ollut paljon ja monenlaista osaamista. Kuopion hiippakunnasta uusia virsiä ovat olleet valmistelemassa ainakin Puijon seurakunnan kirkkoherra Jaana Marjanen, Sibelius-Akatemian emeritusprofessori Erkki Tuppurainen sekä muusikko ja kirkolliskokousedustaja Pekka Kosonen Pieksämäeltä. Kahden jälkimmäisen luomistyön tuloksia löytyy myös uusista virsistä.

Edellinen virsikirjan lisäys, jumalanpalvelusten lauluja, jäi hieman pettymykseksi. Epäilen, että monet hienot sanoitukset tuttuihin virsisävelmiin ovat jääneet vähälle käytölle, sillä moniin kirkollisiin toimituksiin toivotaan tuttuja virsiä. Esimerkiksi Jumala loi (virsi 135) on tuttu monille lapsille ja siihen sävelmään löytyy aiemmasta kokoelmasta useita eri sanoituksia moniin kirkollisiin juhliin. Laulamisen ilo kuitenkin syödään siinä vaiheessa kun sanat on vaihdettu toisiin varsinkin jos lukutaito ei ole vielä ehtinyt kehittyä tarpeeksi virsikirjasta lukemiseen. Itseäni tuossa kokoelmassa miellyttivät lähinnä vanhat keskiaikaiset sävelmät. Veikkaan kuitenkin ettei niitäkään ole laajemmin laulettu.

Uudesta lisävihkosta löytyy runsaasti uusia sävelmiä, mikä on erittäin hieno asia. Osa lauluista on vanhoja tuttuja, kuten Suojelusenkeli (971) tai Amazing Grace (932). Irlannista on useita useita hienoja lauluja, kuten Nousta sain aamuun (967) ja Tulkoon tie sinua vastaan (979). 80-luvulta saakka suosittu Riihikirkkohymni (960) löytyy myös uusista virsistä, mutta miksi maailman tunnetuin joululaulu Jouluyö, juhlayö ei vieläkään ole virsikirjassamme? Se olisi ollut mielestäni parempi valinta vaikkapa jouluvirren 935 Hetkeksi hiljene maa sijaan.

Yksi virsikirjan lisävihkon merkittävistä piirteistä on kansainvälisyys. Monet virret löytyvät useilla eri kielillä. Aika näyttää, kuinka paljon niitä lopulta käytetään. Joihinkin virsiin on olemassa valmiiksi kivoja toteutusvaihtoehtoja. Virret 919 ja 963 toimivat kaanoneina. Virret 913 ja 950 voi helposti säestää viisikielisellä kanteleella ja siihen voi valjastaa vaikkapa kirkkomuskariporukan. Afrikkalaisiin lauluhin löytyy suoraan neliääniset versiot kuoroille. Joihinkin virsiin on liitetty tukiviittomat.

Joihinkin virsiin on liitetty useampi sävelvaihtoehto. Yksi hieno esimerkki siitä on virsi 902 Jumalamme, suuruuttasi, johon on olemassa kaksi uutta sävelmää: toinen niistä viehättää varmasti perinteisemmän veisuun ystäviä suomalaishenkisellä viisijakoisella sävelmällään. Toinen taas viehättää  populäärimusiikkiin tottuneiden korvia ja on helppo laulettava kapeallakin äänialalla. Joukosta toki löytyy jokunen varsin hankala sävelmä, varsinkin jos ottaa huomioon yhden virrelle tärkeän ominaisuuden: se pitää pystyä laulamaan myös ilman säestystä.

Virsisävelmistä ja teksteistä riittäisi paljon analysoitavaa ja kommentoitavaa. Tässä vaiheessa kuitenkin kehotan tutustumaan uusiin virsiin avoimin mielin ja osallistumaan tilaisuuksiin, joissa uusia virsiä opetellaan. Niitä järjestetään seurakunnissa ympäri hiippakuntaa.

Jaana Turunen

Jaana Turunen

luottamushenkilö kirkkomuusikon koulutuksella Kallavedeltä

Kommentit

Jätä kommentti

*