Kirkko erotettava valtiosta

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on hukassa. Teki kirkko niin tai näin, joutuu se ulostuloillaan lähinnä puolustuskannalle. Jokainen viestinnästä edes hitusen ymmärtävä ihminen tajuaa, ettei tämän kaltainen viestintä voi kovin pitkälle pötkiä. Ja siksi kirkko onkin kriisissä.

Erityisesti kirkko ja sen hengellinen johtaja arkkipiispa Kari Mäkinen sekä Helsingin piispa Irja Askola ovat olleet julkisuudessa. He ovat ottaneet voimakkaasti kantaa turvapaikkapolitiikkaan tai suurmoskeijahankeen puolesta Helsingissä. Ei ole siis ihme, että suomalaiset ovat hämmentyneitä – ajaako kirkko kristittyjen vai kenen asiaa?

Kirkko on ottanut myös vahvasti roolia asioihin, jotka eivät kuulu sen toimivaltaan. Esimerkiksi kirkon ilmoitus suojella ja tarjota apua kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä, herätti suomalaisissa ihmetystä. Kirkko toki täsmensi kantaansa kohun noustua, mutta edelleen herää kysymys – voiko kirkko asettaa itsensä lain yläpuolelle?

Arkkipiispa Mäkinen jaksaa muistuttaa meitä, että ”Kristinusko ei tunne valtioiden rajoja”. Tämä on toki totta, mutta suomalaiset kristityt kyllä tuntevat. Kansankirkoksi muodostunut evankelis-luterilainen kirkko on läpi historian ollut mukana rakentamassa Suomea. Nyt kuitenkin tuntuu, että sen agendana on moralisoida suomalaisia ja vaaleilla valitun eduskunnan päätöksiä, tärkeimmän tehtävänsä, evankeliumin julistamisen, sijasta.

Vaikka olen konservatiivi ja julkisesti vakaumuksellinen kristitty, olen tullut vahvasti siihen tulokseen, että valtion ja kirkon erottaminen toisistaan olisi kaikille paras ratkaisu. Kirkko saa rahoitusta suoraan valtion budjetista. Sillä on myös poikkeuksellinen oikeus kerätä veroja jäseniltään valtion koneiston kautta. Silti se pyrkii toimimaan omalla arvovallallaan – jota sillä on edelleen – vastoin maallisen esivallan tahtoa. Miksi siis kaipaamme tällaista liittoa kirkon kanssa?

Kuten arkkipiispa Mäkinen Ylen haastattelussa toteaa: ”Valtiojohto ei johda kirkkoa ja kirkolla – muiden uskonnollisten yhteisöjen tavoin – on vapaa, tarvittaessa kriittinenkin toiminnan ja puheen tila yhteiskunnassa”. On toki. Mutta jos kerran valtiojohto ei johda kirkkoa, niin ei myöskään kirkko valtiota. Kristillisyys ja sen perinteet eivät nojaa kirkkoon. Siksi kirkko pitää erottaa valtiosta.

P.S. En itse kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Olen ortodoksi ja näen, että mikäli evankelis-luterilaisen kirkon ja valtion erityissuhde puretaan, tulee toki sama tehdä myös omalle kirkolleni.

Jätä kommentti

*