World Watch List 2017 -raportin mukaan kristittyjä vainotaan yhä enemmän. Kristityt ovat olleet jo useamman vuoden maailman vainotuin uskonnollinen ihmisryhmä. Viime vuonna 350 miljoonaa kristittyä koki uskontonsa vuoksi vainoa ja noin 215 miljoonan kristityn kohdalla vaino oli vakava-asteista. Erityisesti kristityt kokivat vainoa Somaliassa, Pohjois-Koreassa, Afganistanissa, Pakistanissa, Sudanissa, Syyriassa, Irakissa, Iranissa ja Eritreassa.

Kristittyjen asema ei ole siis kovinkaan hääppöinen maailmalla. Itseasiassa, kristittyjen asema erityisesti islaminuskoisissa maissa on hälyttävän heikko. Viime viikolla Saksa ilmoitti, ettei se maksa kehitysapua, mikäli maa ei ota vastaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita kansalaisiaan. Ehdotus on hyvä, ja Suomen pitää myös seurata tätä esimerkkiä niin kauan kuin maksamme ylipäätään kehitysapua. Lisäksi Suomen ei tule maksaa kehitysapua, mikäli kristityt kokevat vainoa kyseissä maassa. Miten voi olla mahdollista, että maksamme kehitysapua maihin, jossa kristittyjä vainotaan?

Toinen asia mitä Suomen tulee tehdä, on asettaa kristityt turvapaikanhakijat etusijalle, niin kauan kuin Suomi turvapaikanhakijoita ottaa vastaan. Lisäksi meidän tulee kiinnittää huomiota kiintiöpakolaisissa kristittyihin. Kristityn pakolaisen on helpompi integroitua Suomeen, jonka arvopohja on rakentunut kristillisille arvoille. Tämä on Suomen sekä tänne tulijoiden etu.

Uskallan asettua puolustamaan kristittyjä. Olen jo pitkään seurannut huolestuneena sitä, kuinka olemme valmiita auttamaan elintasopakolaisia, mutta ummistamme silmämme niiltä, ketkä apuamme eniten kaipaisivat. Vaikka nykyään lännessä ei ole kovin mediaseksikästä puolustaa kristittyjä, haluan omalta osaltani auttaa heitä. Sillä jos me emme puolusta heitä, kuka sen tekee?