Velkaantumiselle stop

Maailmantalous koki shokin, kun pörssit läpi maailman laskivat rajusti alkuviikosta. Onneksi toki talouden kasvuluvut globaalisti näyttävät hyvältä ja Suomessa suhteellisen hyviltä, mutta aihetta juhlaan ei ole. Suomessa erityisesti kunnat velkaantuvat kovaa vauhtia – valitettavasti myös Kuopio.

Vuoden 2018 talousarvio on Kuopiossa yli 12 miljoonaa euroa alijäämäinen. Toki meillä on tulossa tärkeitä hankkeita kaupunkiimme, ja Kuopiossa tähdätään kovaan kasvuun. Silti läpi vuosikymmenen jatkunut velkaantuminen ei ole hyväksyttävää. En jaksa uskoa hetkeäkään, että kukaan meistä haluaa jättää tuleville kuopiolaisille huonosti hoidetun kaupungin. Myöskään taloudellisesti.

Mahdollista sote- ja maakuntauudistusta on kauhisteltu, mutta myös pidetty eräänlaisena “kuntien pelastajana”. Vallalla näyttää olevan ajatus, että kun sosiaali- ja terveyspalvelut menevät maakunnille, jää kunnille enemmän rahaa käyttöönsä muuhun. Mitä politiikkaa olen kohta kahdeksan vuotta seurannut ja tehnyt, niin päättäjät kyllä keksivät aina uusia menoreikiä rahalle. Harvemmat uskaltavat puolustaa veronmaksajien rahoja. Teille ne rahat kuuluvat, ei meille päättäjille. Muistakaa tämä.

Raha ei kasva puussa eikä sitä saa taikaseinästä. Kuntavaalien alla vaalikoneissa kysyttiin nostaisinko veroja vai leikkaisinko palveluista. Mielestäni veronkorotukset ovat laiskanmiehen ratkaisu ongelmiin. Mikäli emme kykene rahoittamaan lakisääteisten palveluiden rinnalle kehitettyjä palveluita, pitää niistä leikata. Ei leikkaaminen kenestäkään mukavaa ole, mutta parempi ne on tehdä hallitusti kuin silloin kun pakko sanelee.

Kommentit

  • Los Pepes

    Muistuupa mieleen muutama esikuva kunnallistalouden päättäjille. Jakovara-Matti, Sari-Sairaanhoitajan palkasta huolestunut Jyrki ja Suomi Kuuluu Kaikille -puolueet.

    Jos koko valtioeliitti koostuu eriasteisista sosialisteista ja kansan enemmistä heitä äänestää, niin mitäpä asiassa voi tehdä?

  • Suorat sanat

    Kaupungin viime vuoden talouden pelasti jälleen kerran maan kohentunut taloudellinen tilanne ja siitä johtuva parempi työllisyys ja siitä johtuva verotulojen kasvu.
    Mutta mitkä olivat kaupungin johdon omat toimet? Kaupungin palvelutoiminnan nettomenot kokonaisuudessaan ovat talousarviota korkeammat. Kuinkahan paljon kaupunki korko- ja verokeinottelulla pumppasi omalta energiayhtiöltään tuloja tilinpäätökseensä? Ja lopullinen maksaja kun on tietenkin energiayhtiön asiakas. Kuten Pekka Rantala kirjoitti (SS 18.11.2017) ”Kaukolämmön ja sähkön käyttäjille tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana maksettavaksi kallista korkoa tuotteiden hinnassa noin 65 miljoonaa euroa. Yhteiskunta menettää verotuloja tuntuvasti.”
    Kaupungin uusia investointeja jarrutettiin niin, että lainanottotarve pieneni. Ja lisäksi yleinen alhainen korkotaso oli avittamassa korkokuluissa. Tälle vuodelle sitten on kasaantunut investointitarvetta oikein kunnolla, talousarvion mukaan 86,2 miljoonaa euroa. Joka tietenkin tarkoittaa myös sitä, että lisävelkaa pitää ottaa ja kaupunki velkaantuu entistä pahemmin. Kun ns. tulorahoitus ei kerrytä investointivaraa, johtuen kaupungin korkeista ja hallitsemattomista kokonaismenoista.
    Riittävätkö Kuopion verotulot, kun sote-rahat viedään sen budjetista ja toiminnasta? Sillä vuonna 2020 kuntien verotuloista leikataan 12,3 prosenttiyksikköä, joka tarkoittaa Kuopiossa sitä, että tämän muutoksen jälkeen verokannaksi jäisi vain 8,3 %. Tämä leikkaus siis siirretään maakuntahallinnolle. Kunnille jää silti paljon vastuita. Ja miten käy Kuopion velanhoidon? Taitaa tulla ns. noutaja.

Jätä kommentti

*