Sinustako kuntavaaliehdokas?

Oli vuosi 2008, kun oma ukkini ehdotti minulle: ”Rupeahan Sanna kuntavaaliehdokkaaksi” Olin tuolloin 19-vuotias ja liittynyt vastikään Perussuomalaiset puolueeseen. Naurahdin mielestäni ukkini hölmölle ehdotukselle ja taisimpa vastata jota kuinkin näin: ”En varmasti!”

Aikaa kului ja vuonna 2010 osallistuin ensimmäisen kerran Outokummun Perussuomalaisten kokoukseen. Menin, kun tuli kutsu. Tässä ensimmäisessä poliittisessa kokouksessani oli paikalla minä ja muutama vanhempi mies. Ajattelin tuolloin, että teen hiukan töitä puolueen ja aatteen eteen taustalla, eikä minulla ollut sen kummempia suunnitelmia tai intohimoa osallistua ehdokkaana vaaleihin tai mihinkään muuhun vastaavaan. Tässä vaiheessa en ollut julkisesti Perussuomalainen. Perussuomalaisuuteni tiesi lähipiiri ja julkisesti puoluekannan näki postinkantaja, joka toi Perussuomalainen lehden kotiin joka kuukausi. Aikaa kului ”kaappipersuna” ja koitti vuosi 2011: Perussuomalaiset saivat suuren vaalivoiton. Näihin vaaleihin osallistuin jakamalla muutamia paikallisen ehdokkaan lehtisiä omassa kotikaupungissani.

Jytkyn jälkeen minua kysyttiin ensimmäistä kertaa ehdolle kuntavaaleihin – kieltäydyin. Lopulta suostuin ehdokkaaksi kieltäydyttyäni kolme kertaa. Piti nimittäin saada puolueen listalle ehdolle myös toinen nainen. Muistan vieläkin sen hetken, kun soitin ja kerroin asiasta parhaalle ystävälleni: hän nauroi asialle yhtä makeasti kuin vuonna 2008 kuultuaan minun liittymisestä Perussuomalaisiin. Politiikka ei ollut ainakaan minun ystäväpiirissäni mitenkään ”hieno juttu”. Kai minä olin vähän omituinen puoluekantani kanssa, mutta onneksi minun ystäväpiirini on ollut aina suvaitsevainen kaikkia kohtaan.

Olin ollut kiinostunut eri asioista teini-iästä asti ja muistan käyneeni äitini kanssa äänestämässä. Minulla oli ja on edelleen paljon mielipiteitä eri asioista. Ennen vuoden 2012 kuntavaaleja olin todella huolissani siitä, kun kotikuntani aiottiin liittää osaksi Joensuuta. Tätä vastustin ehdottomasti. Lisäksi omassa elämässäni oli juuri sellainen tilanne, että tarvitsin neuvolan perhetyötä avuksi kotiini. Pienempi poikani oli syntynyt talvella 2012 erittäin pienenä keskosena. Poikani Jonin elämän alkumetrit olivat kriittisiä ja kidutusta koko perheellemme, koska lapsemme henki oli vaakalaudalla lähes kahden kuukauden ajan. Senkin jälkeen Joni joutui olemaan vielä toiset kaksi kuukautta sairaalassa. Väsyin huolen vuoksi ja tämä lisäksi minulla oli hoidettava myös alle kaksivuotias taaperoni, joka tarvitsi isänsä lisäksi myös äitiään. Tämän kaiken vuoksi sairastuin raskauden jälkeiseen masennukseen. Onneksi minulla oli tietoa masennuksesta lähihoitaja koulutukseni vuoksi ja tajusin tilanteeni: lähdin hakemaan apua neuvolasta. Yllätys oli, kun avun saaminen ei ollutkaan niin helppoa! Lopulta kirjoitin kiukkuisen mielipidetekstin lehteen ja sain vihdoin apua arkeeni neuvolan perhetyöstä. Tästä olenkin äärettömän kiitollinen. Omien kokemuksieni pohjalta tajusin, kuinka tärkeää ennaltaehkäisevä perhetyö on. Vanhemmat voivat väsyä elämän kriisien keskellä eikä aina ole läheisiä auttamassa. Näiden omien kokemuksieni vuoksi olen ajanut valtuutettuna perhetyöhön lisää resursseja ja kehitystä kaupungissamme sekä lisärahoitusta tähän tärkeään työhön onkin saatu. En ota itselleni koko kiitosta, tämä on ollut ihan koko kotikaupunkini valtuuston tahtotila.

Minulta on kysytty monta kertaa sekä nuorena kaupunginvaltuutettuna, että myös ollessani nuori eduskuntavaaliehdokas sitä, kuinka nuoria saataisiin innostettua mukaan yhteiseen päätöksentekoon. En osaa sanoa tähän mitään taikareseptiä, mutta omalta kohdaltani osaan kertoa joitakin asioita. Omalla kohdallani päätöksen Perussuomalaisten mukaan lähtemisestä antoi poliitikko, joka kertoi asiat suoraan ja selvällä suomen kielellä. Tiedätte varmasti, kuka tämä henkilö on. Hän on, kukas muukaan, kuin nykyinen ulkoministeri Timo Soini. Ennen Perussuomalaisia ja Timo Soinia politiikka oli minulle munkkilatinaa, josta ei saanut mitään selvää eikä poliitikoilla tuntunut olevan selviä mielipiteitä. Kuntavaaliehdokkaaksi lähtemiseen suurimpana vaikuttanut asia oli kannustus: paikallinen pitkän linjan Perussuomalainen ja muu joukko kannusti minua pitkäjänteisesti mukaan. Lähdin siis ehdolle kuntavaaleissa. Käytin rahaa noin 80 euroa käyntikortteihin, joita jaoin torilla ihmisille. Tämä riitti läpipääsyyn, jota en osannut odottaa. Valitettavasti minua alunperin kuntavaaleissa ehdolle kannustanut ukkini oli ehtinyt jo kuolla. Ukkini oli pitkänlinjan sosiaalidemokraatti ja oli kai tyytyväinen tyttärentyttären poliittisen aktiivisuuden heräämisestä silloin aiemmin vuonna 2008.

Valtuustossa työskentely on ollut antoisaa ja opettanut minua paljon. Politiikka on todellakin kompromissien tekoa. Ensimmäinen valtuustoaloitteeni oli neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä kuntaliitosasiassa vuonna 2013. Kaupunginhallituksessa tämä muuttui kuntalaiskyselyksi ja tähän oli tyydyttävä. Yleisesti olen kokenut, että olen voinut vaikuttaa asioihin, vaikka kaikki asiat eivät ole menneetkään aina, kuten olisin toivonut.

Tällä pitkällä tarinalla haluan kannustaa varsinkin kaikkia nuoria lähtemään ehdolle tulevissa kuntavaaleissa. Usein ihmiset kysyvät: ”Mitä tarvitsee osata?” tai vähättelevät itseään ”Enhän minä osaa mitään.” Vastaukseni näihin on: kelpaat juuri tuollaisena kuin olet ja mitään erityistä ei tarvitse osata. Työ kyllä opettaa tekijäänsä. Valtuustot ympäri maan tarvitsevat erityisesti nuoria enemmän mukaan päätöksentekoon. Nuorissa on tulevaisuus kuulostaa kliseelle, mutta näin se vain on. Valtuustoihin ei myöskään tarvitse omata hienoa tutkintoa tai titteliä. Minäkin olin juuri toipunut raskauden jälkeisestä masennuksesta, kun pääsin valtuustoon! Jos siis mietit vielä, uskallatko lähteä ehdolle, niin uskallat. Toivon, että varsinkin nuoria nähtäisiin kuntavaaleissa ehdolla viime kertaa enemmän. Ja koska olen myös pitkän linjan Perussuomalainen, niin tottahan toki kannustan nuoria tulemaan juuri meidän riveihin mukaan. Mutta, jos Perussuomalaiset eivät tunnu omalta, niin on muitakin puolueita. Tärkeää on lähteä mukaan vaikuttamaan. Minuun voi myös ottaa yhteyttä, jos haluat tukea tai neuvoja ehdokasasioissa – ihan puoluekannasta riippumatta. Auta mielelläni.

Jätä kommentti

*