Jos ei tarvitsisi jossitella

Sanoin vuosikausia, että haluan urheilla niin, ettei sitten myöhemmin tarvitse jossitella eli pohtia pohtimistaan, mitä olisi voinut tapahtua, jos olisi valinnut toisin. Jossittelu-vapaa elämä tarkoitti minulle sitä, että voi vuosien päästä katsoa taaksepäin ja todeta tehneensä ja antaneensa kaikkensa. Olla sinut tapahtuneiden kanssa, koska voi sanoa ainakin yrittäneensä. Nuorena olin jostain oppinut, että urheilussa vaaditaan […]

Lue lisää

Katkaise stressireaktio ja aktivoi palautuminen

Ympärillämme on koko ajan valtavasti virikkeitä. Tietokone piippaa sähköpostin merkiksi, televisio pauhaa taustalla ja puhelinta vilkuillaan eräiden tutkimusten mukaan jopa satoja kertoja päivässä. Erilaiset ärsykkeet kuormittavat hermostoa pitkin päivää jopa huomaamatta. Oireita tästä voivat olla muun muassa keskittymisvaikeudet, unen laadun heikkeneminen ja ylipäänsä stressaantunut olo. Ihmisen hermoston autonominen eli tahdosta riippumaton osa jaetaan sympaattiseen ja […]

Lue lisää

Urheilu-ura on lahja

Menneinä kuukausina olen käynyt paljon keskustelua itseni kanssa vieläkö urheilu-urani jatkuu, ja samalla olen miettinyt, mitä on jäänyt käteen tähän mennessä. Ennätykset, mitalit ja tilastomerkinnät on urheilussa helppo summata, mutta yksinään ne kertovat kovin yksipuolista tarinaa. Pitkän upean uransa olympialaisiin päättänyt Pekka Koskela sanoi lopulta tajunneensa urheilussa olevan kysymys myös osallistumisesta, eikä menestymisestä niin kuin […]

Lue lisää

Ei menestystä ilman mitaleita?

Olympialaiset ovat nostaneet menestyksen – tai sen puutteen – jälleen tapetille. Huippu-urheilu on tulosurheilua, jossa mitataan sijoituksellista paremmuutta, ja kansakuntamme menestystä usein arvioidaan mitalien määrällä. Niin saa tehdäkin, mutta pitää muistaa mitalin olevan vain yksi mittari, eivätkä läheskään kaikki koe mitalia merkityksellisenä kun puhutaan menestyksestä. Menestys sanana herättää monenlaisia tunteita, ja saatamme arvottaa toisen menestystä […]

Lue lisää

Näe ihminen ja tarina tuloksen takana

Sanotaan, että urheilu on kuin elämä pienoiskoossa. Yhteen urheilu-uraan mahtuu kaikkia ihmiselämän tunteita ääripäästä toiseen. Uran tärkeimmissä kisoissa osa saavuttaa suuren unelmansa, ja heitä juhlitaan sankareina, kun taas osa pettyy raskaasti. Kukaan ei silti ole ihmisenä toistaan parempi tai huonompi. Kyse on sen päivän paremmuusjärjestyksestä tietyssä urheilulajissa. Näin myös juuri alkaneissa Pyeongchangin olympialaisissa. Tulos voi […]

Lue lisää

Mitä jää jäljelle, kun valot sammuvat?

Urheilugaalassa koottiin viime viikolla yhteen suomalaisen urheilun huippuhetkiä. Mari Laukkanen vastaanotti palkinnon vuoden sykähdyttävimmästä urheiluhetkestä ja hänen kiitospuheensa kosketti minua. Hän sanoi: ”Mitä meistä jää jäljelle, kun numerolaput on riisuttu ja stadionin valot sammuvat. Sen jälkeen ei ole enää voittajia. On vaan ihminen, minä itse. Ja itsensä kanssa pärjääminen on elämän suurin voitto”. Tässä ollaan […]

Lue lisää

Vastoinkäymisissä kasvun siemen

Viikko sitten olin enemmän innoissani kuin pitkään aikaan. Huomasin alkutalven aikana treenaamisen tuovan paljon iloa elämään ja kropan kestävän harjoittelua niin hyvin, että ajatus uran jatkamisesta kirkastui. Tajusin, että juuri sitä haluan edelleen tehdä! Olin tekemässä heittotreeniä samana päivänä, kun innoissani julkisesti videolla kerroin sydämeni kutsuvan minua vielä kiekonheiton pariin. Kesken treenin nostin kiekon maasta […]

Lue lisää

Tee parempia lupauksia

Käsi ylös – kuinka moni on uudenvuoden kynnyksellä tehnyt lupauk­sia, joita on lähtenyt toteuttamaan hyvällä sykkeellä, mutta ajan kuluessa lupaus on haihtunut savuna ilmaan? Täällä on yksi käsi ylhäällä. Miksi näin tapahtuu hyvistä aikomuksista huolimatta? Monesti lupaukset kuulutetaan ääneen hetken hurmoksessa, kun päätetään alkaa elää parempaa elämää juuri nyt. Kuitenkin tuhon siemenet saatetaan kylvää jo ennen aloittamista, […]

Lue lisää

Teen parhaani ja katsotaan mihin se riittää

Teen parhaani ja katson mihin se riittää, on ehkä yksi parjatuimmista ja myös väärinymmärretyimmistä lauseista urheilussa. Sen lausuja saa helposti päällensä naureskelua, vähättelyä ja syyttelyä huonosta asenteesta. Tämä on häirinnyt minua itseasiassa jo vuosia. Ensinnäkin miten ihmeessä ketään voisi vaatia antamaan enemmän kuin parhaansa? Toki myöhemmin, kun fiksun ja pitkäjänteisen harjoittelun myötä omat rajat venyvät, […]

Lue lisää

Ole aina kannustaja, älä lannistaja

Olin tällä viikolla vetämässä urheilukoulua pienille yleisurheilijoiden aluille. Hymy nousi korviin nähdessäni lasten innostuksen ja kuullessani miten 10-vuotias poika kertoi tohkeissaan hänestä tulevan isona keihäänheittäjä. ”Mahtavaa, sä pystyt siihen ihan varmasti”, sanoin, ja tarkoitin sitä koko sydämestäni. Muistan miten olen itsekin aikanaan saanut tuulta siipien alle ja kannustusta omien unelmien tavoitteluun urheilukoulusta. Kaikki meistä tarvitsevat […]

Lue lisää

Jos vain tottelisimme kehojamme

Loukkaannuttuani olen kuluneena kahtena vuonna saanut hieman etäisyyttä omaan kilpaurheilu-uraani. Erityisesti viime kesänä laitoin tekemiseni suurennuslasin alle, kun yritin ymmärtää, miten voin olla tilanteessa, jossa jo toista kesää peräkkäin katson kilpailuja kentän laidalta. Enkä seiso ulkopuolella yksin, sillä urheilijoiden loukkaantumisista saadaan lukea tuon tuosta. Joskus loukkaantuminen on vain huonoa tuuria. Horjahtaminen kadulla, nilkan nyrjähtäminen, tartuntana […]

Lue lisää

Mitä jos liikuttaisiin ilosta?

Osallistuin jokin aika sitten liikunnan alan seminaariin, jossa yhtenä tutkimustuloksena esitettiiin, miten suomalaiset eivät liiku ilosta. Jostain syystä tämä särähti omaan korvaan ja jäin miettimään miksi näin on. Ihmiskeho on luotu liikkumaan. Pieniä lapsia katsottaessa huomataan miten luontaista liikkuminen on. Kolmivuotias kummilapseni ei pysy paikallaan hetkeäkään ja hän liikuttaa kehoaan varmaan puolessa tunnissa monipuolisemmin mitä […]

Lue lisää