Vanhahko mies siirtelee ostoksiaan kaappeihin. Pakastemarjat rasiaan ja jääkaappiin, saavat sulaa aamuksi. Mustikka on miehen herkku. ’Ostithan kotimaisia’, kuuluu huuto olohuoneesta. ’Joo joo’, vastaa mies ja piilottaa tyhjän pakastepussin roskikseen. Miehen kömpiessä aamiaispöytään on vaimonsa keittänyt jo kahvit ja puurot. Mies mättää mustikoita puuroonsa. Vaimo moittii marjojen maistuneen oudolle. Mies vain tuhahtelee ja syö annoksensa. […]
Tänään blogini ei ole sadan sanan tarina, kiitos äitienpäivän. Haluan antaa laulavan koirani Penan esittää äitienpäivälaulun naapurini Oivan säestämänä. Äitienpäivälauluna he esittävät kappaleen ’Kotini’, eli paremmin tunnettu sanoistaan ’Tiedän paikan armahan’. Tässä Penan ja Oivan esitys Youtubessa (linkki avautuu uuteen välilehteen): https://youtu.be/c-TvnAN-16A Linkkiä voi vapaasti jakaakin.
Elokuinen tummeneva ilta on vaihtunut pimeäksi yöksi kun rannan tanssilavalla on alkamassa illan viimeiset hitaat. Tanssijat hakevat parinsa ja aloittavat hitaan liikkumisensa orkesterin loihtiman musiikin tahtiin. Illan eron hetket ovat kohta edessä. Monet parit tunnelmoivat ollen lähekkäin, päät nojaten toisiaan vasten. Naisella silmät kiinni, ajatukset vain tässä hetkessä, tai sitten haavemaailmassa .. haaveillen menneitä, nykyisyyttä […]
Mies soittaa vaimolleen kesämökiltä: – En kestä enää, minä tapan sen!! – Ei sinusta oo tappajaksi! Mitä tapahtui? – Se esti taas kulkemiset mökkitiellä, meinas hyökätä päälle! Olin katsomassa kaadettavaksi puuta, josta saisin muutaman paalun. Se ryökäle luulee omistavansa uuden tonttimme. – Ressukka, se taitaa pitää seutua vielä omanaan. Mihin sinä paaluja? – Uuteen laituriin. […]
Lauantai-ilta ennen kuutta. Alle kymmenvuotias poika livahtaa sisään kirkon sivuovesta, nousee portaat ylös, ohi lehterinkin. Hän kulkee ovesta, josta kaikki eivät tiedä. Sieltä lähtevät puiset portaat ylös tapuliin, kiertäen kerrostasanteelta toiselle. Toiseksi viimeinen tasanne on moninkerroin korkeampi. Siitä nousevat lähes pystysuorat tikaspuumaiset portaat, puukaiteella varustetut. Niiden nouseminen pelotti poikaa aina, nytkin, mutta ripeästi hän nousi […]
Tiina, teini vielä, oli menossa tarhalle sukimaan hevostaan, mukanaan sinkkiämpäri jossa oli hevosenhoitovälineitä ja omenia herkuiksi. Hevonen oli vanha mutta rakas Tiinalle. Se oli kuulunut hänen elämäänsä niin kauan kuin Tiina vain itse muistaa. Tarhalle tuli myös vanhempi mies, tylyksi tunnettu. Mukanaan hänellä oli kuonokopalla varustettu saksanpaimenkoira. ’Ei ole häävi tuo sun kaakkisi, makkaratehtaalle se […]
’Osaatko sä Huuhtinen osoittaa yhtään läheisyyttä, minä tarvisisin sitä ny..’ sanoi Minnu ja nojautui nyyhkyttäen lehtori Huuhtista vasten. He ovat Mikan kämpillä, kuten suuri osa lähiöpubin kantapöydän porukasta. He ovat kokoontuneet täällä siitä lähtien, kun pubi suljettiin Pekan, baarimikon koronatartunnan vuoksi. ’Mikäs sulla sitte on?’ kysyi Huuhtinen ja otti heille tölkit olutsalkustaan. ’Mä pelkään tulevaisuutta. […]
Pertti tykkäsi hiihtää. Erityisesti hän tykkäsi hiihtää iltaisin naapurikylään, lampolan pihamaalle. Sattumoisin lampolaa emännöi nuorekas tumma Kaarina. Keväällä kelit yllättivät, ja Pertin sukset jäivät lampolaan – ja unohtuivat sinne kesän yli. Syksyn tullen Pertti muisti hakea ne töihin mennessään. Pysäköidessään työpaikkansa, metsäkonetehtaan parkkipaikalle, hänen esimiehensä kurvasi viereiseen parkkiruutuun. ’Onko nämä ne sinun karvapohjasuksesi’?, kysyi esimies […]
Vanha mies katsoi puurolautastaan. Lautasella sammakko kurnutti voisilmässä. Rauhallisesti mies otti voisilmän sammakkoineen lusikkaansa ja söi. Puuron syötyään mies otti paketista kaksi sisiliskoa, katkaisi niiltä päät ja hännät ja söi ne voileivän kera. Lattialla oli säretty lääkedosentti. Sen myrkkypillerit mies oli polkenut murusiksi. Myrkkypillereitä hän ei syö. Ovi kävi. Hyvä haltijatar liihotti vanhuksen luo, silitti […]
Se makasi pahvilaatikossa. Aikaa kului. Sitä liikuteltiin laatikossa, nosteltiin, vietiin autolla, lajiteltiin ja taas kuljetettiin. Näistä se ei ymmärtänyt mitään. Yksi päivä laatikko avattiin, ja osista koottiin luuranko. Nyt alkoi sen uusi elämä, kotoutuminen pieneen gallialaiseen, eiku sawolaiseen kaivoskylään. Alkoi uusi ihmeellinen elämä. Paikallinen harrastajakuvaaja oli tilannut sen postimyynnin poistoerästä. Tämä kuvaaja alkoi inhimillistämään luurankoa. […]
Pikkutyttö kukkamekossaan kirmaisi mummolansa rinnepellolle, joka loisti keltaisena voikukkien kukinnoista. Auringonpaiste lämmitti tyttöä, joka alkoi innoissaan keräämään voikukkia kukkaseppeleitä varten. ’Minä teen meille kaikille keltaiset kruunut’, oli hän huudahtanut mummolleen ulos lähtiessään. Nyt hän väänsi mummon oppien mukaan kolme kukkaseppelettä, yhden itselleen ja toisen mummolleen. Se kolmas tulisi Mollamaijalle, ikivanhalle nukelle, jolla mummo oli leikkinyt […]
Alakouluikäinen poika seisoi kirkon tornin avonaisen luukun äärellä kun hänen vaarinsa valmistautui soittamaan lauantai-illan ehtookelloja. Kohta kirkonkello löikin voimakkaasti. Sen ääni syöksyi pojan ohi ja lähti kulkemaan läpi pitäjän kehoittaen ihmisiä hiljentymään viikonlopun viettoon. Poika katsoi äänen etenemistä. ’Kolme sekuntia ja kilometri, aivan kuin ukkosen jyrinä’, hän mietti ja seurasi katseellaan sekunti sekunnilta äänen kulkua. […]
Helleasuinen mies vaelsi lumisessa aarnimetsässä. Korpit raakkuivat yläpuolella seuraten miehen rämpimistä. Miehellä oli kädessään pääsylippu. Sen hän oli saanut piccololta, joka kökötti pitkospuiden vieressä pilkillä. Mies saapui suon reunaan. Suolla oli lumilinnamainen esiintymislava ja jääveistokset istuimina. Miehen istuutuessa korppien raakkuminen muuttui itämaiseksi tanssimusiikiksi. Suon silmäkkeistä nousi vähäpukeisia eroottisia tanssijoita. Yhdellä heistä oli sylissään valtava halkaistu […]
’Tahdoooon rakastella sinuuuaaaa’ kaikuu lahiöpubin karaokessa. ’Tahotkoo siiinä miiinua’ hoilaa humalainen lehtori Huuhtinen vieressään istuvan naisen korvaan. Nainen, humalassa hänkin, kikattaa ja työntää Huuhtista kauemmaksi. ’Eikö oikeesti .. lähetäänkö yhdessä?’, Huuhtinen ehdottelee. Vastapäätä istuva nainen purskahtaa nauramaan. ’Älä sinä Pirkko ala millekään ton Huuhtisen kanssa. Ei sillä päissään seiso, jos selvänäkään! Selvänähän se ei kehtaa […]
Espanjassa – Äiti, miksi isi ei tullut tänäänkään uimarannalle? – Niko, isi pelaa golfia – tänäänkin. – Miten ne viheriöt on vihreitä vaikka täällä on rutikuivaa? – Niitä kastellaan, että turistit tulisivat pelaamaan golfia. – Äiti, miksi isi ei tullut eilen kanssamme sirkukseen? – Sillä oli tärkeä asiakastilaisuus golfklubilla, sen oli oltava siellä. – Siksikö […]
Terrieri juoksee Raijaa vastaan hänen vetäessään kanoottia kalliosaaren rantaan, toisen kanootin viereen. ’Hei Uljas, te olettekin jo ehtineet ensin’, puhuttelee Raija koiraa ja rapsuttelee sitä. Ylemmäs kalliolle noustessaan Arto tervehtii häntä nuotiopaikalla. ’Tervetuloa, täällä onkin kahvit ja räiskäleet valmiina!’ Kahvitellessaan he keskustelevat ihmisten pelastamisesta. Arton airis on koulutettu etsintäkoira, ja Raijakin on kiinnostunut aiheesta. Hän […]
’Hänen silmänsä loistavat ihan kuin Kaarinalla aikoinaan!’, hämmästyi lehtori Huuhtinen, keski-iän ohittanut mies, katsoessaan kantapubin uutta tarjoilijatarta. Kaarina oli Huuhtisen opiskeluaikoina samoissa pienryhmissä. Kaunis, iloinen nuori nainen jonka silmät säihkyivät. Huuhtinen oli naisia ujosteleva nuorukainen selvänä ollessaan. Hän sai kuitenkin sovittua ravintolatreffit. Kaarina sai puhua enimmäkseen treffien alussa. Muutaman oluen jälkeen avautui Huuhtisen sanainen arkku. […]
Nainen istahtaa rättiväsyneenä bussin penkille, takanaan raskas viikko päiväkodissa. Hoitajia on sairaslomilla ja koko viikko on tehty pitkiä päiviä. Lapset ovat ihania mutta rajansa jaksamisellakin. Kotona odottaa yllätys. Ukkokulta ohjaa vaimonsa olohuoneeseen, takassa palaa tuli, tuoli torkkupeittoineen on takan edessä, pöydällä avattu viinipullo ja lasi, ja mies tuo vielä villasukat. ’Lepäile hetki, kohta on ruoka […]
Keski-ikäinen mies nousee vuoren rinnettä Pohjois-Norjassa. Hänellä on vaikeuksia seurata ryhmän mukana, vaikka hänen varusteensa on annettu muiden kannettavaksi. Vihdoin tulee taukopaikka vuoristopuron putouksen yläpäähän. Kaunis ruskan värittämä maisema avautuu edessä. ’Nuoruus on näillä rinteillä valttia’, naurahtaa mies. Ajatuksissaan hän tietää että hänen pitäisi tehdä muutos elämässään. Liikkumista olisi harrastettava, muuten hän taantuisi rapakuntoiseksi. Maisemia […]
Nainen rantautuu kanootillaan niemen jatkeena olevalle kalliokielekkeelle. Järvelle kuulunut moottorisahan ääni on tauonnut. Syynkin hän näkee. Etäämpänä istuu metsuri syömässä eväitään, seuranaan terrieri. Nainen astelee lähemmäksi ja esittäytyy Raijaksi. ’Parturoitko sinä koko niemen paljaaksi?’ kysyy hän. ’En, raivaan vain tilaa huvilalle’, vastaa mies esittäytyen Artoksi. ’Yksi rahamies osti tämän niemen. Nämä kalliotkin ovat kohta yksityisaluetta’, […]
Mikko, keski-iän ohittanut mies, ottaa kinkun uunista. Hän leikkaa siitä maistiaissiivut ruisleivän päälle ja vie kinkun ulkoeteiseen jäähtymään. Palatessaan hän huomaa, että leipälautanen on lattialla eikä kinkkuleivästä näy jälkeäkään. ’Voi sua senkin perso piski!’ murahtaa hän koiralleen Pontukselle vihastuneena. Pontus istuu koiranpedillään, on mahdollisimman viattoman näköinen ja välttää katsomasta Mikkoa. Mikon on käytävä leikkaamassa uudet […]
Olen Leppävirran Oravikoskelle Oulun seudulta päätynyt jonkinsortin kylähullu joka tykkää kirjoitella lyhyitä tyhjänpäiväisiä juttuja oikeista tai kuvitelluista sattumista eläkepäivieni ratoksi.
Kirjoitelmani ovat niinsanottuja raapaleita (engl. drabble), eli tasan sadan sanan mittaisia novelleita, joissa on sekä alku että loppu ja muutama sana siteeksi siinä välissäkin.
Uusi tarina joka toinen (?) perjantaiaamu.
