Tarpeeton ja kallis itäratainvestointi

En tiedä keidenkä intresseissä itä-Suomessa on ollut lähteä mukaan tuohon itäradan nimellä markkinoituun hankebrojektiin. Ainoa taho, jota suunniteltu ratahanke hyödyntää on Kouvola, joka pääsisi radan myötä osaksi pääkaupunkiseudun työssäkäyntialuetta. Esimerkiksi Savon radan asutuskeskukset hyötyisivät pelkästä itäratahankkeen toteutuksesta parhaassakin tapauksessa vain kymmenminuuttisen verran nopeutuvana rata yhteytenä Helsinkiin  ja sekin ajansäästö toteutuisi vain siinä tapauksessa, etteivät junat […]

Lue lisää

Suomen supervuosi 1952

Suomi oli toipunut raskaista sotavuosista ilman ulkopuolista apua normaaliin rauhantilaan lukuunottamatta Lappia, jossa edelleenkin ihmisiä kuoli ja vammautui saksalaisten maastoon kylvämiin miinoihin. Perheeni oli selvinnyt miinavaarasta ehjin nahoin asuessaan itärajalla Kelloselässä. Isä oli tosin loukkaantunut pahoin työtapaturmassa, mutta selvisi siitäkin pitkällä sairaslomalla takaisin työkykyiseksi. Keväällä 1951 pääsimme muuttamaan keski- Suomeen Saarijärvelle, jolloin vasta saimme karistettua […]

Lue lisää

Nato kutsui jäsenekseen

Läntinen puolustusliitto Nato piti huippukokouksensa Madridissa 28.-30.6.2022 ja päätti kutsua Suomen ja Ruotsin järjestön jäseniksi. Liittymispöytä- kirjat allekirjoitettiin 5.7.2022, josta alkaen maat ovat Naton tarkkailijajäseniä siihen saakka kunnes kaikki 30 Naton nykyistä jäsenmaata ovat omissa kansallisissa elimissään ratifioineet liittymisasiakirjat. Sinä aikana Naton turvatakuut eivät vielä koske Suomea ja Ruotsia, ne tulevat voimaan vasta täysjäsenyyksien myötä. […]

Lue lisää

Pikavauhtia Natoon

Venäjän aloitettua brutaalin sotansa Ukrainassa 24.2.2022 kasvoi kansalaisten keskuudessa nopeasti kannatus Suomen liittymisestä läntiseen puolustusliitto Natoon. Asia eteni nopeasti eduskuntakäsittelyyn, jossa jäsenhakemuksen jättäminen hyväksyttiin suurella äänten enemmistöllä 17.5.2022. Samaan aikaan myös Ruotsissa tehtiin saman suuntainen ratkaisu vaikkakin ei aivan yhtä suurella yksimielisyydellä kuin Suomessa. Molemmat maat päätyivät yhteistuumin hakemaan Nato-jäsenyyttä jättämällä hakemuksensa 18.05.2022 Naton pääsihteerille […]

Lue lisää

Avoimien ovien Nato ja Turkki

Pohjois-Atlantin Liitto eli Nato perustettiin Washingtonissa Yhdysvalloissa 4.4.1949 vastaamaan Neuvostoliiton uhkaan erityisesti Euroopassa. Perustaja maita oli 12 Yhdysvallat ja Kanada Atlantin takaa ja Euroopasta Britannia, Benelux-maat ( Belgia, Alankomaaat ja Luxemburg) Ranska, Portugali, Italia, Islanti, Norja ja Tanska. Liittoutuman periaatteena oli puolustaa jokaista jäsenmaata yhteisesti mikäli niistä jokin maa joutuu sotatoimien kohteeksi. Ensimmäisen kerran Natoa […]

Lue lisää

Erdoganin iltalypsy ja omat Turkki-kokemukseni

Nyky Turkki sijaitsee strategisesti merkittävällä alueella Euroopan ja tulenaran Lähi-Idän välissä ja tiedostaa varsin hyvin asemansa merkityksen. Varsinkin nykyisen presidentin RecepTayyip Erdoganin aikana maan asemaa on käytetty häikälettömästi hyväksi pyrkimällä sillä kiristämään itselle mahdollisimman paljon myönnytyksiä. Viimeisin esimerkki kiristystaktiikasta on Turkin asettuminen vastustamaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksia. Perusteluna Erdogan pitää väittämää, että maat suojelevat Turkin […]

Lue lisää

Kohteena ja kohtalona Nato

Suomen ulkopoliittisena sloganina on ollut käytännössä YYA-sopimuksen purkautumisen jälkeen Nato-optio. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut kuitenkin niin kansalaisten kuin valtion johdonkin suhtautumisen puolustusliittoon. Ennen Venäjän hyökkäystä Natoon liittymistä kannatti vajaa 30 % suomalaisista, mutta heti Venäjän hyökkäyksen alettua Naton kannatus nousi yli 50 %:iin. Viimeisempien mittausten mukaan kannatus on nyt noussut jo 76 %:iin. Todellinen […]

Lue lisää

Natoon vaiko ei?

Toinen maailmansota oli päättynyt voittajavaltioiden keskinäiseen epäluuloon ja sen seurauksena ns. kylmän sodan kauteen, jota kesti lopulta aina Neuvostoliiton hajoamiseen v. 1991. Sodan jälkiseurauksena Eurooppa oli jakautunut selkeästi kahteen leiriin: läntisiin demokratioihin ja Neuvostoliiton alistamiin itä-Euroopan valtioihin.  Turvatakseen länsimaiden asemat kylmän sodan ilmapiirissä perustivat 12 keskeistä länsimaata Yhdysvaltojen johdolla 4.4.1949 puolustuslitto Naton (North Atlantic Treaty […]

Lue lisää

Byrokratian mallimaa

Ukrainan sota alkoi Venäjän massiivisella hyökkäyksellä varhain aamulla 24.2.2022, kun  siihenastinen sukulaiskansa muuttui yhdessä yössä fasistiseksi vihollismaaksi. Jo keväällä 2014 Venäjä oli liittänyt verettömästi Krimin niemimaan itseensä ja aloittanut sen jälkeen kaakkois-Ukrainassa paikallisia separatistejä tukevin toimin varsinaiset sotatoimet Ukrainaa vastaan. Täysimittaisen sodan alettua on ukrainalaisia naisia, lapsia ja vanhuksia paennut Ukrainan läntisiin naapurimaihin jo viisi […]

Lue lisää

Julmat Iivanat

Venäjän ensimmäinen tsaari oli Iivana IV (1530-1584), joka sai lukuisista uudistuksistaan huolimatta lisänimen Julma, kun vainoharhaisena surmasi jopa oman poikansa, kun epäili tätä itsensä syrjäyttäjäksi. Hänet oli jo nimetty 3 vuotiaana Moskovan ruhtinaaksi, jossa asemassa hän oli vuodet 1533- 1547 ennen nimitystään tsaariksi vuonna 1547. Tsaarina hän toimi vuonna 1584 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Pian  Iivanan […]

Lue lisää

Sotarikollisuus

Mielestäni sota on jo sinänsä rikos ihmisyyttä vastaan. Kyseessä on ihmisen genomiin rakennettu äärimmäisin itsekkyyden muoto. Koko ihmiskunnan tiedossa olevan historian ajan ihmisyhteisöt ovat taistelleeet keskenään milloin mistäkin syystä. Historian aamuhämärissä taisteltiin lähinnä metsästysmaista ja kun oli opittu viljelykulttuuri, taisteltiin parhaista viljelymaista ja sen jälkeen vallattiin omalle yhteisölle alusmaita, joita sitten ryövättiin mielin määrin. Aikojen […]

Lue lisää

On Ukraina mielessäin

Ukrainan alue on ollut jo vuosituhansia kulkuväylä idän kansoille Eurooppaan ja sitä se näyttää olevan vieläkin ainakin itseään täynnä olevan Putinin mielestä. Alueen yli Eurooppaan ovat vyöryneet aikojen saatossa mm. hunnit, unkarilaiset, mongoolit ja slaavit ja viimeisimpänä tosin päinvastaiseen suuntaan saksan panssarit toisessa maailmansodassa. Osansa Ukrainan läpi kuluun antoivat myös ruotsalaiset idän retkillään, kun he […]

Lue lisää

Olympiarauha?

Nykyaikaiset olympialaiset ovat peruja antiikin Kreikassa ainakin vuodesta 776 eaa neljän vuoden välein järjestetyistä kisoista, joita järjestettiin Zeus-jumalalle pyhitetyssä Olympian lehdossa läntisellä Peloponnesos-niemellä. Kisojen ajaksi julistettiin täydellinen aselepo, joka mahdollisti toisiaan vastaan sotineiden heimojen jäsenten osallistumisen kisoihin. Aluksi ainoana lajina oli stadion-juoksu, jonka matkana oli stadionin  192 m:n mitaisen matkan juioksu. Myöhemmin juoksumatkaa pidennettiin aluksi […]

Lue lisää

Demokratia ajoi karille aluevaaleissa

Syksystä 2005 alkaen vatvottu sote-uudistus lähti viimeinkin toteutumaan Sanna Marinin hallituksen saatua sen vihdoinkin maaliin, kun hallituksen esitys hyväksyttiin eduskunnassa 23.6.2021. Sitä ennen oli uudistuksen läpivientiä yrittänyt 7 eri hallitusta siinä onnistumatta. Uudistuksen aluksi järjestettiin 23.1.2022 vuoden 2023 alusta perustettavilla hyvinvointialueilla aluevaalit, joilla valittiin niille aluevaltuustot. Ne aloittavat toimintansa 1.3.2022 valmistelemalla hyvinvointialueiden hallintoa ja toimintaa. […]

Lue lisää

Aluehallinnon laatikkoleikki

Suomessa oli voimassa lääninhallinto Ruotsin vallan ajoista vuodesta 1634 alkaen aina vuoteen 2009 saakka. Läänien määrissä tapahtui noina aikoina useita vaihteluita, mutta valtakunnan aluehallinnon muotona läänit säilyttivät asemansa maaherrojen johtamina läpi sodat, venäjän vallan ajan ja itsenäistymisen vaiheet. Jostain syystä Vanhasen II-hallitus päätti lakkauttaa läänit vuoden lopusta 2009 ja korvata ne aluehallintovirastoilla ja ELY- keskuksilla. […]

Lue lisää

Suomen suuri vuosi 1952

Seitsemänkymmentä vuotta sitten alkoi Suomen suuri vuosi 1952, jolloin Veikko Hakulinen voittaa Oslon talviolympialaisissa 50 km:n hiihdon, Suomen miehet viestin ja naiset ottavat ainoalla matkallaan kolmoisvoiton, Armi Kuusela valittaan miss Universumiksi 29.6. USA:ssa Long Beachissa pidetyissä kauneuskilpailuissa, järjestettään nykyaikaisten olympialaisten XV kisat Helsingissä 19.7. – 3.8. ja viimeinen sotakorvausjuna ohittaa Vainikkalan raja-aseman 30.8. Käyn jäljempänä […]

Lue lisää

Isä-Hanneksen vuosisata: Ammatti vaihtuu

Hannes oli ollut koko pienen ikänsä käsillään töitä tekevä ammatti-kirvesmies. Jo kouluaikanaan hän oli isänsä kanssa kirves kourassa metsätöissä aina, kun aika vain salli. Se koulitsi hänet taitavaksi kirvesmieheksi, jolle oli aikanaan löytynyt töitä Valtion rautateille. Hänen kättensä töitä on jopa vieläkin nähtävissä niin Kelloselässä kuin Saarijärvelläkin, jonne perhe oli muuttanut kesällä 1951. Syksyllä -51 […]

Lue lisää

Isä-Hanneksen vuosisata: Siirto etelään

Ankean loppuvuoden 1950 jälkeen alkoi Kelloselkä talven ja kevään aikana tyhjentyä rautatieläisistä, kun radanrakennustyöt oli saatu päätökseen. Isä- Hannekselle ei kuitenkaan siirtoa muualle kuulunut. Lopulta hän alkoi epäillä jääneensä pysyvästi tähän Itä-Lapin rajanpinnan pikkukylään. 20.5.1951 oli hänen 30-vuotispäivänsä eikä siirrosta ollut mitään tietoa. Tuosta ajasta sota oli varjostanut sotimalla ja sen seurauksilla hänen elämäänsä lähes […]

Lue lisää

Isä-Hanneksen vuosisata: Tassu-koiran seikkailut

Perheen muutettua ensimmäiseen yhteiseen kotiinsa Lappiin itärajan Kelloselkään vaistosi isä poikansa yksinäisyyden, kun samanikäisiä kavereita ei kylällä ollut. Niinpä hän hankki läheisestä postitalosta meille Lapin koiran pennun, jonka kävimme lumien tultua noutamassa meille kotiin. Muistan  hyvin tuon noutomatkan, kun minä istuin pulkassa pieni vikisevä koiranpentu sylissäni isän vetäessä pulkkaa. Kerran pentu pääsi minulta karkuunkin ja […]

Lue lisää

Isä-Hanneksen vuosisata: Perhe kasvaa ja hengenlähtö lähellä

Kyllä sitä ihminen sopeutuu kaikkiin oloihin kuten meidän perheen tapauksessa sodan jälkeisiin vähäisiin lappalaisen rajakylän tarjoamiin mukavuuksiin. Töitä kuitenkin isällä piisasi ja sen myötä myöskin leipää pöytään, joskin tarjonta oli melkoisen yksipuolista. Kesällä teimme rautatieläisyhteisön voimin retken maantien luoteispuolella olevalle salojärvelle, jossa aikuiset kalastivat omatekoisilta lautoilta käsin ja uimataitoiset uivat yllättävän lämpimässä vedessä. Minun piti […]

Lue lisää

Koronakapina

Elokapinan myötä kapinasta on tullut suorastaan myönteisessävytteinen ilmiö. Niinpä näyttävät lukemattomat henkilöt katsovan itsellään olevan oikeus kapinoida myös koronarokotuksia vastaa ajattelematta lainkaan rokottamattomuuden seurauksia. Suomessa kokonaan rokottamattomia korona-virusta vastaan on 750.000 rokotusikäistä kansalaista. Tosin heistä ainoastaan osa vastustaa aktiivisesti rokottamista loppujen ollessa vain välinpitämättömiä koko koronaa kohtaan. Nämä rokotevastaiset änkyrät ovat pelkästään itsekkäitä, jotka viis […]

Lue lisää