Avaruus alkoi taas kiinnostaa

Nasan Ingenuity-helikopteri Marsin pinnalla odottamassa uutta ohjelmapäivitystä ja ensimmäistä koelentoa Marsin kaasukehässä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ensimmäiset kokemukseni taivaan havainnoinnista koin jo alle kouluikäisenä, kun Lapin itärajalla asuessamme ihmettelin taivaalla komeina loimunneita revontulia. Ne olivat kuin hulmuavia taivaallisia verhoja, jotka muuttivat jatkuvasti niin väriään vihreästä siniseen ja joskus jopa punertavaankin sävyyn kuin muotoaankin peittäen usein koko taivaan kannen. Talvisina pakkasiltoina luonto oli muutoin täysin hiljainen lukuun ottamatta pakkasen paukkumista mökkimme nurkissa. Voisin vaikka vannoa kuulleeni silloin revontulien pitävän myös humisevan tyyppistä ääntä vaikka tutkijat edelleenkin kiistelevät äänen todenperäisyydestä. Pidän kuitenkin omakohtaista kokemusta ainakin itselleni riittävänä todisteena ääniefektin todellisuudesta sanokoon tutkijat mitä sanovat.

Vuosia myöhemmin seurasin suurella kiinnostuksella 4.10.1957 laukaistun ensimmäisen Sputnikin lentoa tietämättä silloin, että tuo tähtien joukossa liikkuva vilkkuva valo oli itse asiassa Sputnikin kantoraketti eikä varsinainen satellitti. Kuitenkin liikkuvan valo-pisteen näkyminen taivaalla oli järisyttävä kokemus ja sai aikaan kiinnostuksen heräämisen tähtitaivasta kohtaan jo nuorena pojankoltiaisena. Seuraava mielenkiinnon kohde oli jo kuukauden päästä, kun Neuvostoliitto lähetti 3.11.1957 avaruuteen maata kiertävälle radalle ensimmäisen elävän olennon Laika-koiran.

Kesti vain kolme ja puoli vuotta, kuin ensimmäinen ihminen kiersi avaruusaluksessa maapallon. Neuvostoliittolainen kosmonautti Juri Gagarin laukaistiin Vostok 1 aluksella Baigonurin avaruuskeskuksesta avaruuteen tasan 60 vuotta sitten eli 12.4.1961 klo 8.07 Moskovan aikaa 108 minuuttia kestäneelle lennolle maapallon ympäri. Gagarinista tuli juhlittu sankari jopa länsimaissakin. Suomalainen Miljoonasade-yhtye teki hänestä viisikymmentä vuotta myöhemmin erittäin suositun hitin ”Lapsuuden sankarille” kertosäkeenään ”Lennä Gagarin, lennä, tule elävänä takaisin”.

Sitten alkoi koko 60-luvun kestänyt kilpajuoksu kuuhun, jonka kisan voitti Yhdysvallat, kun sen ensimmäiset astronautit Neil Armstrong ja Edwin Aldrin laskeutuivat kuun pinalle 20.7.1969. Sen jälkeen kuussa on käynyt kaikkiaan kaksitoista ihmistä kaikki amerikkalaisia astronautteja. Viimeisin miehitetty kuulento laskeutui kuuhun 11.12.1972. Sen jälkeen Nasa on keskittynyt ensin avaruussukkulan kehittämiseen ja myöhemmin kansainvälisen avaruusaseman rakentamiseen yhdessä muiden maiden kanssa. Seuraavat miehitetyt kuulennot voivat toteutua vielä 2020-luvulla rahoituksestahan se vain on kiinni, teknologia on kyllä hallinnassa ja monin verroin parempana kuin 50 vuotta sitten.

Kuuta pidetään kuitenkin vain välietappina, kun varsinaisen kiinnostuksen kohteeksi on noussut Mars. Tällä hetkellä sen ympärillä alkaa olla jo lähes tungosta, kun viime vuoden heinäkuussa Marsia kohden lähetettiin parin viikon sisällä kolme luotainta: 19.7.2020 laukaistiin Japanista matkaan Arabiemiraattien al Amal (Toivo) -luotain ja se saapui onnistuneesti Marsin kiertoradalle 9.2.2021. Seuraavana oli vuorossa Kiinan Tianwen 1 luotain, joka laukaistiin matkaan 23.7.2020 ja saapui Marsin kiertoradalle 10.2.2021. Viimeisenä läksi matkaan Nasan laukaisemana Perseverance -laskeutuja (suom. Sisu tai Sitkeys) 30.7.2020 ja laskeutui onnistuneesti Marsin pinnalle 18.2.2021.

Nasan laskeutujan mukana on ensimmäinen erillinen ilma-alus Ingenuity, jonka lentokykyä Marsin ohuessa kaasukehässä testataan lähipäivinä. Laskeutujan mukana on myös suomalaista osaamista, kun ilmatieteenlaitos ja Vaisala Oy ovat siihen toimittaneet paneen mittaukseen ja kaasukehän kosteutta mittavat laitteet. Laskeutuja laskeutui entiselle ilmiselvälle suistoalueelle ja sen on suunniteltu toimivan planeetalla ainakin kaksi vuotta. Lähiajat ovat mielenkiintoisia, kun vielä Kiinan luotaimen on määrä laskea Marsin pinnalle oma laskeutujansa vielä kevään aikana.

Kaikkiaan Marsia kohden on lähetetty 60-luvun alusta alkaen viitisenkymmnetä luotainta. Niillä on ollut varsin huono onnistumisen aste, kun lähes puolet on eri syistä epäonnistunut. Noloin epäonnistuminen oli vuoden 1999 lopulla, kun Nasan luotain murskaantui Marsin pintaan syynä amerikkalaisen ja metrijärjestelmän sotkeminen keskenään. Toimivia laitteita Marsissa tai sen kiertoradalla on kaikkiaan 11, joista Marsin pinnalla tätä kirjoitettaessa 3 laskeutujaa ja Kiinan laskeutuja odottaa vuoroaan päästä laskeutumaan Marsin pinalle touko-kesäkuussa, tarkempaa ajankohtaa Kiina ei ole ilmoittanut.

Kiinasta on tullut viimeaikoina  Nasalle varteenotettava kirittäjä niin pääsystä kuuhun miehitetylillä lennoilla kuin Mars lentojen osaltakin. Myös yksityiset yritykset ovat kehitelleet omia ratkaisujaan avaruuslentojen saralla. Pisimmällä on monimiljardööri Elon Musk, jonka yhtiö SpaceX on kehitellyt uudelleen käytettäviä laukaisuraketteja ja osin myös kehitystyössä onnistuen. Viime vuosina yhtiö on tehnyt useita onnistuneita rahtilentoja kansainväliselle avaruusasemalle. Elon Musk on ideoinut miehitettyjä lentoja Marsiin ja jopa planeetan asuttamista, joten suuria ovat miehen suunnitelmat.

 

 

 

Kommentit

  • Arja Hakala

    Elon Musk pitää mielenkiintoa yllä ettei miehitetyt kuulennot unohdu.

    Kuulennot täysin utopiaa.

    Epätodennäköisenä pidän 1960-luvun uutisointia kuussa kävelijästä.
    Häntä ei kuitenkaan isommin haastateltu vuosikymmenien edetessä.

  • Matti

    Onko Elon Musk ensimmäinen ihminen, joka asuttaa Marsin. Siinäpä sitten onkin uudisraivaajalle töitä, että Maapallon ihmiskunta voi muuttaa sinne asumaan jossakin vaiheessa. Ei muuta kuin seuraavilla lennoilla multasäkkejä hilaamaan sinne. Pelkkä kivierämaa ei tuota tarvittavaa eläntoa ihmiskunnalle, mikäli Maapallon tapaista ravinnontuotantoa ajatellaan. Kyllähän tämä Avaruuden etsikkoaika on hyvä harrastus, mutta siihen menee monta ihmissukupolvea näillä ”hitailla” raketeilla matkustettaessa. Mielestäni tällaiset haaveet voi jo unohtaa, sillä Maapallon aika ei riitä sen toteuttamiseen.

Jätä kommentti

*