Betlehemin tähti

Uuden testamentin kertomukset Jeesuksen synnystä ovat vähintäinkin ristiriitaiset. Evankeliumit kirjoitettiin suullisen perimätiedon pohjalta ensimmäisen vuosisadan lopulla ja niiden tekstit vahvistettiin vielä paljon myöhemmin Kirkolliskokouksissa. Riippuen eri lähteistä Jeesuksen syntymä ajoittuu aikavälille vuodesta 7 ennen ajanlaskun alkua vuoteen 6 ajanlaskun jälkeen.

Joulu valikoitui syntymän ajankohdaksi siksi, että siten se saattiin kätevästi yhdistettyä pakanallisina pidettyihin vuoden vaihteen juhliin ja helpommin hyväksytyksi kristinuskoon käännytettävien pakanakansojen keskuudessa.    Jos otetaan tarkasteltavaksi Matteuksen evankeliumin kuvaus Jeesuksen syntymästä ja siinä esiintyvää kuvausta Betlehemin tähdestä itämaan viisaineen ja pidetään kuvausta edes osittain totena niin vaihtoehtoja valoilmiölle on useita.

Ilmiön selityksenä voisi olla kirkkaiden planeettojen konjuktiot eli näkyminen samalla suunnalla hyvin lähellä toisiaan niin, ettei paljaalla silmällä ole ollut mahdollista erottaa niitä toisistaan. Tällaisia konjuktioita on noiden vuosien aikoihin ollut useampiakin sekä Jupiterin ja Venuksen kesken, että Jupiterin ja Saturnuksen kesken.

Varsin käyttökelpoinen selitys olisi myös uuden tähden syttyminen supernova- räjähdyksessä. Sellaisesta jäisi kuitenkin laajeneva ainespilvi, joka näkyisi vielä tuhansien ja jopa miljoonien vuosien ajan. Sellaista supernovajäännettä ei ole kuitenkaan voitu havaita. Ainoa merkintä supernovasta on vuodelta 7 ennen ajanlaskun alkua Japanista ja Koreasta, mutta esimerkiksi arabitieteilijöiltä ei siitä ole minkäänlaista merkintää. Kuitenkin tuolloin nimenomaan arabit olivat kaikkein etevimpiä tähtitaivaan havainnoijia.

Yksi mahdollinen kanditaatti Betlehemin tähdeksi olisi myös komeetta, mutta sellaisesta ei myöskään ole minkäänlaista muistiin merkittyä tietoa Jeesuksen oletetun syntymän ajoilta. Kaiken kaikkiaan mikään luonnollinen valoilmiö ei olisikaan käyttäytynyt Matteuksen kuvaamalla tavalla, joten lisätään selityksiin yksi luonnotonkin selitys.

Ufouskovaiset ovat varmoja, että kyseessä on ollut maapallon ulkopuolisen tahon ohjailema ufoilmiö niinkuin koko jumaluususkossakin. Jostain syystä muut evankelistat Matteusta lukuunottamatta eivät mainitse Betlehemin tähteä lainkaan. Ufoilmiö onkin ainoa, joka voisi selittää valoilmiön käyttäytymisen Matteuksen kuvaamalla tavalla. Uskokoon ken haluaa.

Nyt on kuitenkin mahdollista nähdä yksi versio Betlehemin tähden selityksistä omin silmin, kun aurinkokunnan suuret kaasuplaneetat Jupiter ja Saturnus kohtaavat toisensa niin lähekkäin samassa suunnassa, ettei niitä voi erottaa eri taivaankappaleiksi paljaalla silmällä. Konjuktion huippukohta on talvipäivän seisauksen aikoihin eli 21.12 2020 klo 15.22, jolloin niiden näennäien etäisyys toistaan on vain 0,1 astetta.

Tapahtuma on niin harvinainen, että edellisen kerran planeetat ovat olleet yhtä läheisessä konjuktiossa lähes 400 vuotta sitten. Silloin tapahtuma sattui niin läheisesti auringon suunnassa, ettei siitä ole jälkipolville jäänyt lainkaan havaintotietoja. Nytkin ongelmaksi saattaa tulla pilvisyys ja ilmiön näkyminen erittäin matalalla etelätaivaalla, joten näkyvyyden etelän horisontiin täytyy olla todella esteetön.

Jos näkymäongelmat ovat poissa niin kannattaa varautua katsomaan näkymää mahdollisimman hyvällä kiikarilla noin tunnin verran huippukohdan jälkeen, jolloin on auringon laskun jälkeen jo riittävän pimeää. Silloin planeetat näkyvät aivan toistensa lähellä: Jupiter ja neljä sen suurinta kuuta vasemmalta oikealle lueteltuna Kallisto, Ganumedes ja juuri Jupiterin varjosata esiin tullut Io sekä Jupiterin oikealla puolella oleva Europa. Aivan Jupeterin yläpuolella loistaa kiikarin kentässä rengasplaneetta Saturnus, jonka kuista on kiikarillakin sen suurennuksesta ja valovoimasta riippuen kenties nähtävissä yläviistossa oikealla oleva suurin kuu Titan.

Nuorimmille havainnoijille tapahtuma ei välttämättä jää ainutkertaiseksi sillä sama tulee toistumaan seuraavan kerran maaliskuussa 2060, mutta meille vanhemmille tapahtuma tulee olemaan ainutkertainen ja sen havainnointi on ratkaisevasti kiinni taivaan pilvisyydestä. Sääennusteet ainakaan Kuopion osalta eivät näytä lupaavilta. Pitäisiköhän uhmata koronaa ja lähteä pikaisesti kävisemään Helsingissä, jossa ennusteet näyttävät Savoa paremmalta.

Jonkinlaisen ennakkokäsityksen näytelmästä voisi saada kuitenkin jo tulevana  torstaina, jolloin pitäisi olla hieman selkeämpää ja planeetat jo hyvin lähellä toisiaan. Onnea planeettabongaukseen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jätä kommentti

*