Blogikirjoittajan runsauden pula

Tämän hetkinen tilanne niin koti- kuin ulkomaillakin on sellainen, että se tarjoaa blogikirjoittajalle runsaasti aiheita, joista vääntää blogeja. Kotimaassa hyviä aiheita ovat mm. puolueiden kannatusten heilahtelut puoleen jos toiseenkin. Persujan ja heistä eroneiden ryhmän keskinäiset suhteet ja heidän keskinäinen nokittelunsa. Persujen presidenttiehdokkaan Laura Huhtasaaren äärikonservatiiviset lausunnot. Älytön lähitulevaisuuden vaalisuma jne. Ulkomailta kantautuvia aiheita ovat mm. Pohjois-Korean ydinaseuhittelu ja Trumpin ärhäkät lausunnot, joissa hän mm. uhkaa pyyhkäistä koko maan pois maailmankartalta. Trumpin tyly esiintyminen YK:n yleiskokouksessa. Valtavat luonnonmullistukset, joiden pitäisi viimeistään osoittaa jopa jästipäiselle Trumpille ilmastonmuutoksen todellisuus ja sen aiheuttamat uhkakuvat. Äärikansallisten ryhmien esiinmarssit viimeaikaisissa vaaleissa. Kolmet osittain päällekkäiset sotaharjoitukset Itämeren ja Suomen lähialueilla. Odotettavissa olevat jälleen lisääntyvät pakolaisaallot Euroopassa. Rohingya-pakolaisten karu kohtalo Myanmarissa ja                 Bangladeshissa jne. jne.

Olen jo ensimmäisissä Trumpia koskeneissa blogeissani viitannut hänen impulsiivisuudestaan johtuvaan ydinaseisen käyttöuhkaan ja tuota uhkaa on monin kertaistanut Pohjois-Korean johtajan Kim jong-unin uhmakas toiminta ydinase- ja ohjuskokeineen. Lausunnot puolin ja toisin alkavat olla sillä tasolla, että niistä on mahdotonta perääntyä kasvojaan menettämättä. Onhan se järjetöntä, jos jonkun maan öykkärijohtajan kasvojen menetysuhka johtaisi ydinaseilla käytävään sotaan. Kummallakaan esillä olevalla johtajalla ei ole minkäänlaisia diplomatian taitoja, joten ei hyvältä näytä. Edes kylmän sodan pahimpina vuosina oltu näin tukalassa tilanteessa. Silloin vastakkaisilla puolilla oli sentään vastuunsa tuntevat johtajat, jotka eivät kiristäneet ruuvia liian kireälle ja siten aina osapuolille jäi riittävä perääntymismahdollisuus ilman kasvojen ja arvovallan menettämistä.

Donald Trump puhui YK:ssa myös vakioaiheestaan ” Amerikka ensin” ja kehoitti myös muita maita toimimaan samalla tavalla omien maidensa suhteen. Minusta monet maat ja niiden johtajat toimivatkin jo niin. Pohjois-Korean johtaja Kim jong-un toimii juurim siten hän ei välitä muiden mielipiteistä pätkääkään vaan ainoana tavoitteena on nostaa maa samalle tasolle ydinasepelotteensa suhteen kuin millä Yhdysvallat nyt on. Eri asia on johtaako hänen politiikkansa kansan kannalta onnelliseen lopputulokseen. Saman oma maa ensin ideologia ohjaa kaikkia muitakin diktatuurivaltioita vaikka pontimena onkin johtajan oman vallan kasvattaminen ja vallassa pysyminen.

Maailma näyttää olevan menossa yhä hullumpaan suuntaan, jonka lopputulosta kukaan ei voi tietää.

 

 

 

 

 

 

Jätä kommentti

*