Ismisyys vs. ihmisyys

Tämän kauniin taivaankappaleen asumiskelpoisuuden säilymisestä nyt on todellinen huoli

Ihmiskunnan historiassa ovat monet erilaiset ismit viehättäneet ihmisiä vaikka niistä useimmat ovat olleet kaikkea muuta kuin ihmisten itsensä kannalta myönteisiä ilmiöitä. Hakematta tulee mieleen esimrkiksi kolonialismi, kapitalismi, kommunismi, sosialismi, imperialismi, patriotismi, konservatismi, natsismi, radikalismi, militarismi, rasismi, populismi, totalitarismi, terrorismi, vandalismi jne. ismejä kyllä riittää. Maailman nykytilanteeseen peilattuna uhkaavinta kehityssuuntaa edustaa äärimmäinen itsekkyys sekoittuneena ylimieliseen muista piittaamattomaan kansallismielisyteen.

Tämä kaikki aikana, jolloin elämme koko ihmiskunnan kannalta veitsen terällä sen suhteen, milloin ylitetään maapallon lämpenemisessä raja, josta ei ole enään paluuta. Silloin lämpenemisen estäminen ei enään onnistu ihmiskunnan toimenpitein. Olen melko varma, ettei raja ole enään kaukana eikä se välttämättä kestä enään toista Donald Trumpin kaltaisen ”Amerikka ensin”-öykkärin valtakautta. Tuon rajan ylityksen jälkeen viimeistään selviää herra Trumpillekin, ettei Amerikka pysty tekemään enään kenenkään kanssa kehitystä pysäyttävää diiliä. Toivottavasti hän saisi kenkää jouduttuaan valtakunnanoikeuteen vallan väärinkäytöksistään ja kongressin työn estämisestä. Tuskin niin kuitenkaan tapahtuu koska valtakunnanoikeutena toimii Yhdysvaltojen senaatti, jossa republikaaneilla on enemmistö eikä heitä kiinnosta tosiasiat vaan oman miehen valassa pitäminen. Ensi yö saattaa olla tuossakin asiassa rastkaiseva.

Eihän kaikki lopu tietenkään kuin seinään yhdessä hetkessä, mutta kehitys kohden lopullista tuhoa on silloin käynnistynyt ja on vain kyse enään siitä, että päättyykö maapallon asumiskelpoisuus sitten satojen, tuhansien tai kymmenien tuhansien vuosien kuluttua. Samaan sarjaan kehitystä ohjaa myös eurooppalainen pellavapää eli brexit intoilija Boris Johnson, jonka tavoite toteutuu juuri tulevana yönä. Eikä näitä omaan napaan tuijottajia puutu muualtakaan päin maailmaa esimerkkeinä vain Brasilia, Kiina, Turkki ja Venäjä. Luulisi jo viimeaikaisten luonnonkatastrofien saavan hälytyskellot soimaan typerämmänkin johtajan päässä, mutta ei kovin hyvältä näytä. Varsinkin viime vuosi osoitti kouriin tuntuvasti, että maapallo ei voi enään hyvin.

Aurinkokunnassa on olemassa varoittava esimerkki sen alkuajoilta, jolloin Venus oli vielä varsinainen paratiisi, kunnes ilmaston muutos karkasi niin sanotusti käsistä ja nykyisellään planeetta on varsinainen pätsi, jossa pintalämpötila on yli 450 astetta. Sama lopputulos odottaa myös maapalloa, jos ilmaston annetaan lämmetä yli kriittisen pisteen eikä tuo piste ole enään kaukana. Olisikohan korkea aika maailaman johtajilla ottaa tavoitteeksi ei oma maa ensin vaan maapallo ensin ja pyrkiä aidosti ismiensä sijasta asettaamaan etusijalle ihmisyyden. Olen valinnut tietoisesti blogini artikkelikuvaksi kauniin kuvan mustassa avaruudessa leijuvasta maapallosta kuun kiertoradalta kuvattuna. Muuta maapalloa meillä ei ole asutettavaksi. Tuhoaako ihmisen ahneus tuon kauniin näyn ja ihmiskunnan elämän tuolla pallolla?

 

 

 

Jätä kommentti

*