Joulun vieras ulkoavaruudesta

Ulkoavaruuden Borisov-komeetta Hubble avaruusteleskoopin kuvaamana

Elokuun lopulla venäläinen astronomi Gennadi Borisov havaitsi Krimillä olevasta observatoristaan oudon komeettamaisen utupisteen, joka 12 vuorokauden ratatarkkailun seurauksena  varmistui tulevan aurinkokunnan ulkopuolelta. Se on toinen kappale, jonka on havaittu tulevan ulkoavaruudesta aurinkokuntaan. Edellinen havainto oli lokakuulta 2017 havaittu omalaatuinen pitkulainen kappale, joka sai nimekseen Oumuamua. Kirjoitin siitä blogissani 15.2.2019, kun kappale oli jo poistumassa aurinkokunnan sisäosista. Tiedot siitä jäivät varsin vähäisiksi, koska kappale havaittiin vasta, kun se oli jo ohittnut lähietäisyydeltä auringon. Niinpä havainto ruokki hurjiakin arvioita kappaleen luonteesta ja niihin sortuivat jopa arvostetut tiedemiehetkin. Ainoa mikä oli varmaa, oli kappaleen saapuminen kaukaa aurinkokunnan ulkopuolelta jostain Lyyran tähdistön kirkkaimman tähden Wegan suunnalta.

Tämän kertainen ulkoavaruuden vieras sen sijaan havaittiin vielä lähestymisvaiheessaan, joten sitä voitiin seurata useamman kuukauden ajan lähestymisvaiheessaakin, siten sen rata aurinkokunnassa saatiin määriteltyä hyvin tarkasti. Avaruusteleskooppi Hubble otti siitä ihan laadukkaita kuvia jo lähestymis vaiheessa ja yksi niistä on blogini tunnuskuvana. Borisov-komeetta oli lähimmillään aurinkoa 7.12.2019 ja maata joulun tienoilla. Sen verran etäältä komeetta maan ohitti eli noin kaksinkertaiselta etäisyydeltä verrattuna maan etäisyteen auringosta, että sen havaitsemiseen tarvitaan todella järeää kalustoa. Tämä viereilija näyttää saapuvan aurinkokuntaan Kassiopeian tähdistön suunnalta.

Nyt on siis havaittu parin vuoden sisällä kaksi ulkoavaruuden vierailijaa aurinkokunnan sisäosissa. Siitä voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että vierailijoita on täytytnyt olla aikaisemminkin, mutta niitä ei vain olla havaittu. Nyt on ollut satumainen tuuri tai havaintomenetelmät ovat kehittyneet. Odotan mielenkiinnolla alkanutta vuosikymmentä ja edistystä avaruustutkimuksessa. Voisi hyvin kuvitella, että kehitys tuo tullessaan uudelleen käynnistyvät matkat kuuhun ja kenties vuosikymmenen lopulla jopa marsiinkin saakka. Tekniset valmiudet niille alkavat kyllä olla kasassa, kyse on vain rahasta. Rahaa kyllä riittää sotimiseen, mutta riittääkö sitä avaruustutkimukseen onkin sitten jo eri asia.

Olen ollut kiinnostunut avaruudesta pikkupojasta alkaen ensin ihmetellen Lapin pakkasiltoina taivaalla leiskuneita revontulia. Poikasena ihmetystä aiheutti lähes täydellinen auringinpimennys ja sitten ensimmäisen tekokuun Sputnikin lennon seuranta, kun se kiisi liikkuvana pisteenä tähtien joukossa. Sitten seurasi kiihkeä avaruuskilpa Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välillä, joka pikkuhiljaa alkoi kääntyä jenkkien voitoksi ratketen lopullisesti yhdysvaltalaisten astronauttien onnistuneisiin lentoihin kuuhun. Kahdeksankymmentä luvulla ryhdyin itsekin aktiivisesti tarkkailemaan tähtitaivasta ensin kiikareilla ja myöhemmin käyttäen 25-kertaisen suurennoksen omaavaa jaluksin varustettua maakaukoputkea.

Erityisinä mielenkiinnon kohteina olivat juuri komeetat, joista ensimmäisenä bongasin vielä kiikarillani Halleyn jaksollisen komeetan. Myöhemmin olen havainnoinnut mm. paljain silminkin hyvin näkyneitä Hyakutake-komeettaa v. 1996 ja Hale-Bopp-komeettaa v. 1997. Tuosta viimeksi mainitusta komeetasta on jäänyt mieleen yksityiskohta, jossa seurasin sitä taivaalta maaliskuussa -97 Puijon mäkihyppy- kisojen katsomosta suuremmalla mielenkinnolla kuin itse kisoja.

Maakaukoputkellani olen nähnyt kaikki planeetat, Jupiterin neljä suurinta kuuta, Saturnuksen renkaineen ja myös sen suurimman kuun Titanin. Omasta kuustamme putkellani näkyy paljon milenkiintoisia yksityiskohtia jne. Ulkoavaruudesta näkyy putkella useita pallomaisia ja avonaisia tähtijoukkoja  ja läheisimpiä galakseja sekä kaasusumuja, joten kyllä avaruus voi olla mielenkiintoinen katselukohde. Yllättävän paljon havaittavaa  näkyy noinkin vaatimattomalla laitteella. Kääntäkää ihmiset katseenne taivaalle ja hämmästykää.

Jätä kommentti

*