Kohteena kuu

Apollo11 lennon tunnus ja lennon kunniaksi lyöty 50- vuotis juhlamitalli omasta aineistokokoelmastani

Tasan 50 vuotta sitten laukaistiin Floridasta Yhdysvalloista Saturnus V -raketilla avaruuteen Apollo 11-avaruusalus kyydissään kolme astronauttia Neil Armstrong, Buzz Aldrin ja Michael Collins kohteenaan kuu. Olen odottanut tätä päivää 16.07. muistellen poikavuosista lähtien kiinnostustani avaruuden tapahtumiin. Ne alkoivat jo pikkupoikana Salla Kelloselässä, kun pakkasiltoina ihastelin kotipihallani taivaalla leiskuvia voimakkaita revontulia. Olen edelleenkin varma, että kuulin muuten täysin hilaisessa illassa niistä lähteneen humisevaa tai heikosti surisevaa ääntä vaikkeivät tiedemiehet ole äänistä vieläkään täysin vakuutuneita.

Seuraava erityisesti mieleen jäänyt tapahtuma taivaalla oli 30.06.1954, kun aurinko pimeni iltapäivällä parhaaseen katseluaikaan noin 90-prosentisesti keskisessä Suomessakin, jossa silloin asuimme. Katselimme ihmeellistä näytelmää nuotiossa noettujen lasinpalasten läpi ja ihmettelimme sen vaikutusta luontoon. Ilma viileni selvästi ja jopa linnut lopettivat laulamisensa ja maisema hämärtyi selvästi. Auringosta näkyi vain kapea sirppi, joka alkoi pian pikkuhiljaa taas suurentua.

Syksyllä 1957 alkoi sitten avaruusrintamalla todella tapahtua, kun Neuvostoliitto laukaisi peräjälkeen kaksi Sputnik satelliittiaan maata kiertäville radoille. Sputnik 1 laukaistiin 04.10.1957 ensimmäisenä ihmisen lähettämänä satelliittina avaruuteen Kazakstanista sijaitsevalta laukaisualustalta klo 19.28 UTC-aikaa. Sen kierros maapallon ympäri yli 250 km:n korkeudessa kesti 96 minuuttia. Satellitti lähetti tasaista piippaavaa ääntä kulkiessaan seurantapaikkojen yli. Ääntä kuunneltiin radiosta, mutta lentoa saattoi seurata myös taivaalta. Muistan hyvin kuinka lauantain 12.10. saunailtana seurasin maahan paljain silmin näkyneen satelliitin taivallusta saunan nurkalta pimeällä taivaalla tähtien seassa ainoana liikkuvana kohteena. Lehdistä jälkeenpäin löytämieni tietojen mukaan satelliitti painoi 83,6 kg ja se tuhoutui ilmakehässä 03.01.1958. Avaruusaikakausi oli alkanut eikä siltä ollut enään paluuta.

Sputnik 2 laukaistiin jo 03.11.1958 UTC-aikaan 02.30 ja sen mukana avaruuteen nousi ensimmäinen elävä olento moskovalainen sekarotuinen Laika-koira. Samalla, kun sen nimi jäi ikuisesti historian tietoisuuteen tuli siitä myös avaruuden valloituksen ensimmäinen kuolonuhri. Se menehtyi ilmeisesti stressiin ja liika kuumuuteen jo muutamien tuntien kuluessa ehdittyään kiertää kuitenkin useamman kierroksen maapallon ympäri. Tässä satelliitissa oli jo merkittäviä tieteellisiäkin laitteita, se painoikin yli 500 kg ja lensi korkeimmillaan 982 km:n korkeudessa kiertäen maapallon 103 minuutissa. Sputnik 2 tuhoutui sekin maan ilmakehässä 14.04.1958, mutta näyttö      Neuvostoliiton avaruusteknologian ylivoimasta oli selkeästi annettu.

Jenkit saivat ensimmäisen satelliittinsa vain 14 kiloisen Explover 1:n avaruuteen muutamien epäonnistuneiden laukausujen jälkeen 01.02.1958. Sen akut hyytyivät 23.05.1958, mutta varsinaisesti satelliitti tuhoutui ilmakehässä vasta 31.03.1970 sen verran korkeammalla lentoradalla satelliitti oli ollut. Vuosien myötä myös USA:n satelliittilaukaisut alkoivat pikkuhiljaa varmentua, mutta Neuvostoliitto oli jatkuvasti edellä avaruuslentojen alalla.

Neuvostoliiton satellittilaukaisut ylsivät aina kuuhun saakka jo vuoden 1959 aikana. Ensimmäinen Luna-ohjelmaan kuulunut Luna 1:n lento tosin osin  epäonnistui sikäli, että se lensi kuun ohi ja jatkaa ikuista lentoaan jossain maan ja marsin välisessä avaruudessa ellei jossakin vaiheessa törmää johonkin avaruuden kappaleeseen. Satelliitin massa oli 361 kg ja sen laukaisu osoitti selvästi Neuvostoliiton pystyvän saamaan avaruuteen suurimassaisia satelliitteja, mikä aiheutti jenkeissä suurta huolta kylmän sodan aikaisessa ilmapiirissä. Seuraavan Luna2:n laukaisu 12.09.1959 onnistui jo osumaan kuuhun ja sen jälkeinen Luna 3 sateliitti, joka laukaistiin matkaan 04.10.1959 eli tasan kaksi vuotta ensimmäisen Sputnik laukaisun jälkeen, kiersi kuun ja otti kuvia kuusta maahan näkymättömältä puolelta.

Seuraava voitto tuli näyttävästi miehitetyissä lennoissa, kun Neuvostoliitto laukaisi 12.04.1961 Vostok 1:n maatakiertävälle radalle mukanaan ensimmäinen ihminen kosmonautti Juri Gagarin. Hän kiersi kapselissaan maapallon yhden kerran tunti 45 minuuttia kestäneellä lennollaan ja laskeutui onnistuneesti takasin maanpinnalle. Paniikinomaisena reaktiona lennätti USA 05.05.1961 lyhyelle 15 minuuttia ja 22 sekuntia kestäneelle hyppäykselle avaruuteen Alan Shepardin ja 21.07.1961 Virgil Grissomin samanlaiselle piipahdukselle avaruuteen. Seuraava avaruudessa kävijä oli 06.08.1961 jälleen neuvostokosmonautti Herman Titov Vostok 2 lennolla, jolla hän kiersi maapallon jo 17 kertaan.

Ensimmäinen jenkki John Glenn kiersi maapallon vasta 20.02.1962, jolloin hän kiersi maapallon 3 kertaan 5 tuntia kestäneellä lennollaan. USA:n kannalta nöyryyttävimmässä vaiheessa presidentti John Kennedy oli pitänyt 25.05.1961 kongresissa kuuluisan puheensa, jossa hän antoi kansakunnaleen haasteen: “Uskon, että tämän kansakunnan pitäisi sitoutua päämäärään laskea ihminen kuun pinnalle ja tuoda hänet takaisin ennen kuin tämä vuosikymmen on kulunut loppuun.” Puhe pidettiin tilanteessa, jossa yksikään jenkki ei ollut vielä kiertänyt  kertaakaan edes maapallon ympäri, eikä maalla ollut vielä minkäänlaista suunnitelmaa mitenkä lento kuuhun voitaisiin toteuttaa.

Koko 60-luvun alkupuoliskon säilyi Neuvostolitto selvästi johdossa avaruuskilpailussa. Ensimmäisen avaruuskävelyn aluksensa ulkopuolella toteutti kosmonautti Aleksei Leonov 18.03.1965 Voshod 2 -lennolla ja vastaavasti jenkkien ensimmäisen avaruuskävelyn suoritti astronautti Edward White 03.06.1965 Gemini 4-lennolla. Neuvostoliiton Luna 9 alus oli ensimmäinen kuuhun pehmeästi laskeutunut avaruusalus 31.01.1966 ja 03.02.1966 se otti ensimmäiset kuvat kuun pinnalta. Seuraava Luna-alus puolestaan oli ensimmäinen  luotain kuuta kiertävällä radalla 31.03.1966. Sen kiertoaika kuun ympäri oli 178 minuuttia ja se kiersi kuuta kaikkiaan 60 päivän ajan.

Tämän jälkeen kiri USA pikkuhiljaa Neuvostoliiton ohi avaruusteknologian kehityksessä – kehityksessä, jonka tarkoituksena oli saattaa ihminen kuuhun ensimmäisenä. Kennedyn puheen seurauksena Yhdysvallat oli käynnistänyt Apollo-ohjelman, jonka tarkoituksena oli toteuttaa presidentin kansakunnalleen asettama haaste. Ohjelman käytännön toteutus koki jo maassa tapahtuneessa harjoittelussa 27.01.1967 aluksessa kohtalokkaan tulipalon, jossa kuolivat harjoituksessa mukana olleet kolme astronauttia. Vain pari kuukautta myöhemmin koki takaiskun myös Neuvostoliiton avaruusohjelma, kun 23. – 24.04.1967 toteutettu Sojuz-ohjelman mukainen ensilento päättyi traakisesti paluun epäonnistumiseen ja lennon kosmonautin Vladimir Komorovin kuolemaan.

60-luvun loppupuoli olikin sitten Yhdysvaltojen ja sen avaruushalinnon Nasan juhlaa, jossa seuraavan kahdan vuoden aikana harjoiteltiin johdonmukaisesti tulevan kuulennon eri vaiheita erinomaisesti onnistuen. Ensimmäinen Apollo-ohjelmaan sisältynyt miehitetty lento tapahtui 11.10. –  22.10.1968, kun Apollo 7 kiersi maapalloa 168 kertaa. Seuraava ohjelman lento tapahtui Apollo 8:lla 21.12. – 27.12.1968 jo kuun kiertoradalla, jossa kierrettiin 10 kierrosta 20 tunnin aikana. Apollo 9 lento toteutettiin taas maan kiertoradalla 03.03. – 13.03.1969, jolloin lennolla oli mukana ensimmäisen kerran myös kuumoduuli. Viimeinen Apollo-ohjelmaan kuulunut harjoituslento tapahtui 13.05. – 25.05.1969. Lennolla testattiin kuun kiertoradalla kaikkia varsinaisen kuulennon vaiheita 21.05. – 24.05.1969 itse kuuhun laskeutumista lukuunottamatta, jolloin kuumoduuli kuitenkin kiersi itsenäisesti kuuta kaikkiaan 31 kertaa lähimmillään 15,6 km:n korkeudella. Kaikki vaikutti olevan valmista lopullisen kuulennon suorittamiselle.

Tasan 50 vuotta sitten 16.07.1969 klo 13.32 UTC (eli 15.32 Suomen aikaa) läksi Apollo 11 matkalleen kuuhun mukanaan kolme astronauttia: Neil Armstrong lennon komentaja, Buzz Aldrin kuumoduulin pilotti ja Michael Collins komentomoduulin pilotti. Silloin alkoi jännittävä jakso ihmiskunnan historiassa, jolloin koko maailma seurasi jännittäviä päiviä suorissa lähetyksissä kuulennon vaiheita. Halusin palauttaa mieliin tuota historiallista tapahtumaa edeltäneet moninaiset vaiheet avaruusajan alun Neuvostoliiton Sputnikista Yhdysvaltojen Apollo-kuulennon käynnistymiseen.

Itse kuukin juhlistaa ensimmäisen kuulennon käynnistymistä yöllä 16.-17.07 näkyvällä osittaisella kuunpimennyksellä. Vahinko vain, että kuu on parhaimmillankin kovin matalalla vain muutaman asteen eteläisen taivaanrannan yläpuolella ja se näkyy parhailla havaintopaikoilla puolen yön molemmin puolin. Keli näyttää kylläkin juuri sopivasti selkenevän, joten kannattaa valmistautua valvomaan tavallista pidempään jo kuulentojenkin muistelujen merkeissä.

 

 

 

 

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    kiitos tiedetoimittajalle antoisasta jutusta! oikein hyvä

    teksti tuli kuin apteekin hyllyltä, joten ammattilaiseen viittaava nimike lienee paikallaan. vuosikymmenten harrastus on tuottanut tuloksia – pitäisi kopioida omaan käyttöön, jos tohtisi

  • Anssi Rajasärkkä

    Kaikin mokomin voit hyödyntää vapaasti jos haluat YT Anssi

Jätä kommentti

*