Kuustudio

Apollo 11:n laskeutumisalue Rauhallisuuden meren eteläosassa

Yhdysvaltojen avaruushallinto Nasa lunasti presidentti Kennedyn kansakunnalleen asettaman haasteen, kun se lähetti Apollo-ohjelmaan kuuluvan avaruusaluksen Apollo 11:n lennolle kuuhun 16.07.1969. Lento näytettiin suorina kähetyksinä ympäri maapalloa televisiossa aina laukaisuhetkestä UTC-aikaa 13.32 (Suomen aikaa 15.32) Floridasta Kennedy Space Centeristä kuuhun laskeutumiseen ja sieltä paluuseen asti. Suomen televisio oli varustautunut lennon seuraamiseen erittäin hyvin. TV:n tiloihin oli rakennettu erityinen kuustudio näyttävine kuulavasteineen ja studioon oli kutsuttu huomattava joukko eri alojen asiantuntijoita kommentoimaan suoran lähetyksen tapahtumia.

Kuustudion toimittivat ja juonsivat ylen toimittajat Yrjö Länsipuro, Erkki Toivanen, ruotsiksi Jan Torvalds ja Houstonista käsin ylen silloinen kirjeenvaihtaja Pasi Rutanen. Asiantuntijoiksi oli kutsuttu Ralf Friberg, Pentti Jotuni, Börje Hjelm, Teppo Suonperä, Birger Wiik, Martti Tiuri, Gustaf Järnefelt, Bo Fagerström, Tenho Autere ja Mikael Lehtonen. Kuustudiolähetys oli päällä koko 20.-21.7. välisen yön ja pitkälle seuraavaan aamuun. Saman ajan oli toiminnassa myös oma seurantani, kun jännittyneenä odotin milloin itse kuukävely käynistyisi.

Yön tunnit matelivat hitaasti ja väsymys painoi päälle. Jostain kuitenkin lähetyksessä keksittiin keskusteltavaa ja väliin näytettiin pätkiä lennon siihenastisista vaiheista. Raketin suunnittelusta vastasi natsi-Saksan V2-rakettien suunnittelija Werner von Braun, joka sodan jälkeen kelpasi hyvin taustastaan huolimatta Yhdysvalloille sotilasohjusten suunnittelijaksi ryhmineen. Sittemmin hän siirtyi luontevasti Nasan avaruusrakettien pääsuunnittelijaksi, jossa ominaisuudessa hän ja hänen ryhmänsä kehittivät Apollo-ohjelmassa käytetyn massiivisen SaturnV-raketin. Raketin koko ja työntövoima olivat ositus siitä, että von Braun ideoi jo tuolloin Mars-lentoja ja hänelle kuu oli vain välietappi Mars-lennoille.

Ensimmäinen miehitetty lento kuuhun eteni suunnitelmien mukaan ja sen edistymisen viimevaiheita ryhdyttiin seuraamaan suorana YLE:n kuustudiosta käsin muistaakseni klo 18 alkaen 20.07.69. Oman kuustudion olin virittänyt olohuoneemme lattialle, josta käsin seurasin tapahtumien etenemistä intensiivisesti pieneltä tv-ruudultamme. Alus saapui ongelmitta kuun kiertoradalle, jossa varsinainen kuualus nimeltään Eagle eli Kotka irrottautui emäalus Columbiasta 20.07. klo 17.44 UTC eli 19.44 Suomen aikaa. Lähetyksessä nähtiin kuinka Kotka etääntyi pikkuhiljaa Columbiasta alapuolella näkyvää kuun pintaa kohden. Columbiaan yksin jäänyt Collins seurasi Kotkan lähtöä kameran kanssa. Neil Armstrong ja Edwin “Buzz” Aldrin olivat matkalla kohden kuuta ja Rauhallisuuden meri – tasankoa.

Lakeutuminen onnistui vaikka tietojärjestelmä temppuili ja näytti tuntemattomia virheilmoituksia. Silti lentoa päätettiin jatkaa ja lopulta  Armstrongin täytyi tehdä sen loppuvaihe käsiohjauksella, kun tietojärjestelmät näyttivät hänen mielestään virheellisiä tietoja lennon edistymisestä. Jälkeenpäin onkin todettu, että nykyisissä älykännyköissä on enemmän tietokapasiteettia kuin Apollo 11:n lennolla olleissa tietokoneissa. Armstrong joutui riittävän tasaista laskeutumispaikkaa etsiessään käyttämään viimeisetkin polttoaineen henkäykset hyväkseen ja onnistui saattamaan Kotkan onnistuneesti kuun pinnalle 20.07.1969 klo 20.17.40 UTC-aikaa. Laskeutumispaikka oli useamman kilometrin päässä suunnitellusta paikasta. Armstrong saattoi kuitenkin ilmoittaa maahan lakonisesti “Houston, Täällä Rauhallisuuden meren tukikohta, Kotka on laskeutunut”.

Siitä alkoi useiden tuntien jännittynyt odotus siitä, milloin alkaisi tapahtua Kotkan ulkopuolella. Vihdoin luukku avautui klo 02.39.33 UTC eli pyöreästi 04.40 Suomen aikaa ja reilut kymmenen minuuttia myöhemmin astui lennon komentaja Neil Amstrong ulos kuumoduulista ja muutaman minuutin seistyään portaiden yläpäässä alkoi laskeutua alas kuun pinnalle. Lyhyt hypähdys portaitten alimmalta askelmalta kuun pinnalle tapahtui tarkasti 21.07.1969 klo 02.56.15 UTC eli 04.56.15 Suomen aikaa. Kuvan laatu tapahtumasta oli huono, mutta kyllä siitä ihmishahmon tunnisti ja samoin portaikon, jota pitkin Armstrong oli juuri laskeutunut.

Juuri ratkaisevalla hetkellä Ylelle sattui paha kömmähdys, kun Armstrongin puheen päälle kuului Pasi Rutasen toteamus Houstonista, ettei Armstrong sanonut laskeuduttuaan mitään kuolematonta lausahdusta. Kuitenkin Rutasen puheen takaa kuului Armstrongin ääni, jossa hän selvästi totesi jotakin. Tokihan hänen sanansa saatiin esille nauhoituksesta jälkikäteen, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Neil Armstrongin kuolemattomat sanat hänen astuessaan kuun kamaralle olivat: “Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle”, joten hän vältti tietoisesti paatokselliset sanat Amerikan toteuttamasta laskeutumisesta kuuhun. Hän piti itseään tilanteessa koko ihmiskunnan edustajana, mikä nosti hänen arvostustaan maailmalla. Silloin Amerikka ensin sloganista ei vielä tiedetty eikä välitetty mitään.

Aldrin seurasi perässä kuun pinnalle parikymmentä minuuttia myöhemmin ja sen jälkeen miehet ryhtyivät toteuttamaan etukäteistä suunnitelmaa pystyttäen kuun kamaralle Yhdysvaltain lipun, keräten kuuperänäytteitä maahan tuotavaksi, kuvaten kuunäkymiä ja toisiaan mukana olevilla kameroilla, joilla kuusta saatiin myös korkealuokkaisia värikuvia huonolaatuisen tv-kuvan vastapainoksi. Kesken kaiken halusi presidentti Nixon myös osansa kuuhypetyksestä soittamalla kaikkien aikojen pisimmään kaukopuhelun Valkoisesta talosta astronauteille kuuhun. Kaikkiaan astronautit olivat kuun pinnalla 02 tuntia 36 minuuttia ja 20 sekuntia. Sinä aikana he keräsivät kuuperänäytteitä yhteensä 21,55 kg tuotavaksi maahan tutkittavaksi. Neil Armstrong palasi takaisin kuumoduuliin klo 05.09.00 UTC-aikaa ja  moduulin luukku suljettiin 05.11.13 UTC.

Kuumoduuli Kotka oli kuun pinnalla 21 tuntia 36 minuuttia ja 20 sekuntia ja jännittävä lähtö kuusta tapahtui 21.07. klo 17.54 UTC. Se oli tapahtuma, jota ei oltu voitu harjoitella aidossa ympäristössä kertaakaan ja siksi siihen liittyi erityinen jännitysmomentti. Lähdössä moduulin laskeutumisjalusta toimi laukaisualustana kuumodulille, joten jalustan oli määrä jäädä kuun pinnalle ikuiseksi muistomerkiksi ihmisen ensimmäisestä käynnistä vieraalla taivaankappaleella paljon muun ohella. Jalustaan oli kiinnitetty muistolaatta, johon oli kirjoitettu: “Täällä ihmiset astuivat ensi kerran Kuuhun heinäkuussa 1969 AD. Tulimme rauhassa koko ihmiskunnan puolesta”. Muistolaatan olivat allekirjoittaneet kaikki astronautit ja presidentti Richard Nixon. Sinne jäi myös Yhdysvaltain lippu, useita tutkimuslaitteita ja ennen kaikkea astronauttien kengänjäljet muistuttamaan heidän kuukävelystään samoin kuin useita pussillisia astronauttien jätöksiä.

Lähdössä oli kriittinen hetki, kun kävi ilmi, että Aldrin oli vahingossa rikkonut laukaisupainikkeen. Apu löytyi Armstrongin kynästä, jolla painaen laukaisu onnistui ja Kotka telakoitui onnistuneesti komentomoduli Columbiaan klo 21.35 UTC. Oltuaan kuun kiertoradalla 59 1/2 tuntia ja irroitettuaan Kotkan Colubiasta läksi komentoalus paluumatkalle kohden maata, jonne sen paluukapseli laskeutui 24.07.1969 klo 16.50.35 UTC. pohjoisen Tyynenmeren alueelle Hawaijin länsipuolelle. Suuri seikkailu oli päättynyt lopultakin täydelliseen onnistumiseen. Paluunsa jälkeen miehistö joutui varotoimenpiteenä kolmeksi viikoksi karanteeniin, mutta mitään “avaruuspöpöjä” heistä ei löydetty.

Kuustudioon osallistuneista asiantuntioista professori Birger Wiik sai ainoana pohjoismaisena tutkijana kuukiviä tutkittavakseen. Kuuperän näytteistä selvisi, että maa ja kuu ovat hyvin samanlaisia maa- ja kuuaineksiltaan. Siinä viimeistään vahvistui olettamus, että kuu on syntynyt, kun suuri mutta maata pienempi brotoplaneetta törmäsi viistottain maahan aurinkokunnan alkuvaiheessa. Törmännyt kappale jäi kiertämään maapalloa ja tasapainotti näin maapallon asennon varsin vakioksi. Se kaikki mahdollisti elämän kehittymisen maapalolla, joten kuulla on maan kehityksessä eläväksi planeetaksi varsin olennainen merkitys. Tähän on sopivaa päättää oma kuustudiomuisteluni. Kansakunta oli toteuttanut menestyksellisesti presidentti Kennedyn asettaman tavoitteen viedä ensimmäiset ihmiset kuuhun ja tuoda heidät elävinä takaisin.

 

 

 

 

Jätä kommentti

*