Laitetaan pyörät pyörimään

Rataverkon ehdottamani täydennysrakentaminen vuoeen 2050 mennessä

Pääsin siviliin reservin upseerina 10.05.1963, kun kevät alkoi kukoistaa ja nuoren miehen mieli oli intoa täynnä. Tuntui, että sivilimaailma oli odottamassa minua avosylin ja mahdollisuudet olivat rajattomat. Pian kuitenkin huomasin, että itseasiassa olin elänyt siihen astisen elämäni hyvin suojattua elämää. Nyt edessäni oli tulevaisuuteni kannalta ratkaiseva vaihe, kun piti luoda perusta työuralle. Olin suorittanut ennen armeijaa merkonomin tutkinnon Kuopion kopiksessa ja ollut ennen sitä Osuusliike Kallan rautaosastolla aluksi tsupparina ja sitten kaupan puolella myyjänä. Silloin vitsailin, että kun aloittaa työuransa tsupparina niin tavoitteeksi voi hyvin asettaa toimitusjohtajan tehtävät. Yllättävää kyllä se myös toteutui eräässä vaiheessa työuraani.

Työnhakuvaihe kesti onneksi vain 10 päivää, kun pääsin VR:n Kuopion päävaraston konttoriin, jossa ensimmäinen virkanimikkeeni oli VR:n sisäisiä lyhenteitä käyttäen vt.ylim.tilap.tapl. eli ei paljon mitään. Se kuitenkin avasi minulle lähemmäs 44 vuotta kestäneen virkamiesuran, josta toistakymmnetä vuotta työskentelin Valtion Rautateillä niin, että ura vei minut aina Helsinkiin saakka Rautatiehallituksen palvelukseen. Tuo työjakso jätti sydämeeni pysyvän jäljen ja olen ollut siitä lähtien sisimmässäni rautatieläinen vaikka virkauraani jatkoinkin vuodesta 1974 eteenpäin kuntasektorilla.

Rautateiden rakentaminen Suomen kamaralla alkoi 1858, jolloin aloitettiin valmistelevilla töillä ensimmäisen rataosan rakentaminen välille Helsinki – Hämeenlinna. Rataosuus valmistui 1862 ja rataverkko laajenikin 1800- luvun loppuun mennessä voimakkaasti ollen vuoteen 1900 mennessä jo 3000 km:n pituinen. Tuo kaikki tapahtui aikana, jolloin Suomi oli Venäjän keisarikuntaan kuuluva suuriruhtinaskunta ja eli vielä varsin puutteenalaista aikaa suurine nälkävuosineen. Radan rakentaminen tapahtui paljolti mies, lapio ja hevospelit periaatteella.

Nyt kun eletään koronaepidemian aiheuttamaa talousahdinkoaikaa ja on tärkeää saada tässäkin tilanteessa pyörät pyörimään, niin voitaisiin ottaa esimerkkiä noista rautateiden rakentamisen alkuvuosikymmenistä. Suomen rataverkko ei ole vielä läheskään täydellinen ajatellen raskaita, nopeita ja ympäristöystävällisiä kuljetuksia. Nyt ei pidä kiistellä siitä rakennetaanko Kerava-Lahti huippuradalle sen viereen ja sen syrjäyttävä Kouvola-Kerava oikorata vai joitakin muita kokonaisuutta paremmin palvelevia ratoja.

Suomen rataverkkoa ja sen kehittämistä täytyy katsoa kokonaisuutena eikä vain pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen laajentamisen näkövinkkelistä. Nyt on lainaraha halpaa ja kun se laitetaan työllistäviin investointeihin, joita rautateiden rakentaminen mitä suureimmassa määrin on, tuottaa se myös parhaan hyödyn koko yhteiskunnan kannalta. Ryhdytään sanoista tekoihin ja toteutetaan nopeat ratayhteydet Tampereelle ja Turkuun sekä jo suunniteltu Kerava-Lahti radan jatko Lahdesta Heinolan kautta Mikkeliin. Siinä yhteydessä voidaan liittää Jyväskylä nopealla suoralla yhteydellä reittiä Jyväskylä-Muurame-Kärkistensalmi (jossa rata ylittäisi Päijänteen)-Heinola-Lahti pääkaupunkiseutuun. Karjalan ja Pietarin ratojen yhteyksiä nopeutetaan eteläisen rantaradan rakentamisella reittiä Luumäki-Kotka-Porvoo-Kerava-Lentoasema-Helsinki. Siten saavat samalla myös Karjalan radan teollisuuslaitokset suoran nopean yhteyden etelän vientisatamiin.

Noiden rataosuuksien pituus on yhteensä noin 500 km. Ne ovat olennainen parannus Suomen rataverkon kattavuuteen. Siihen on hyvä lisätä olennaisena osana vielä nopean ratayhteyden jatkaminen Turusta Uudenkaupungin ja Rauman kautta Poriin. Tuo kaikki voisi olla suunnitellusti toteutusta rytmittäen valmista vuoteen 2050 mennessä. Uudet nopeat ratayhteydet pitää tehdä alunperinkin jo kaksi raiteisena. Vanhoista rautatiestä tehdään samaan aikaan nopeat yhteydet mahdollistavat kaksiraiteiset radat Vaasaan, Ouluun, Kuopioon, Joensuuhun ja Vainikkalaan sekä Venäjän kanssa sopien edelleen Pietariin. Esillä ollut ratayhteys Tallinnaan on varmasti toteutettavissa yksityisellä rahoituksella perustamalla sen toteuttamiseen erillinen hankeyhtiö. Silloin on Suomen rataverkko yhdistetty Balttian kautta Euroopan rataverkkoon.

Ratojen voimakkaan rakennus- ja parannusbuumin rinnalla pitää toteuttaa myös pääteiden pinnoitteiden uusimiset ja suurten asutuskeskusten välisten teiden muutaminen kaksiajokaistaiseksi niin, että kaistojen välille tulee keskikaide. Öljyn hinta ja samalla myös asfaltin hinta ovat alhaisimmillaan vuosikymmeniin, joten tilanne pitää hyödyntää nyt ennen kuin maailman öljyvarannot vähenevät, jolloin öljyn hinta oletettavasti lähtee jyrkästi nousuun. Kokonaisuus on iso taloudellinen ponnistus, mutta nykyisessä tilanteessa taloudelle tervetullut investointisysäys, jonka vaikutukset yltävät vuosikymmenien päähän. Jos valtava radanrakennusbuumi saatiin toteutettua köyhänä 1800-luvulla suurelta osin pelkällä ihmis- ja hevostyövoimalla niin luulisi rakentamisen onnistuvan nykytilanteessakin, kun raha ja asfaltti ovat halpoja ja työtavat koneellistuneet.

Noiden liikenneinvestointien lisäksi on syytä investoida myös julkisten rakennusten korjausvelan poistamiseen niin saadaan töitä myös talonrakennuspuolelle. Nyt vaaditaan rohkeita, innovatiivisia ja kauaskantoisia ratkaisuja, joihin uskoisin nykyisellä nuorekkaalla hallituksella olevan valmiuksia. Parempi on käynnistää järkeviä kotimaisia investointeja ja saada sitäkautta yrityksille ja ihmisille tuottavaa työtä kuin jakaa ilmaista ja vastikkeetonta rahaa kaikista ovista ja ikkunoista. Laitetaan se raha poikimaan aktiivisella investointipolittikalla eli pelkistetysti sanottuna laitetaan pyörät pyörimään.

PS. Jos jotkut blogin lukijat pystyvät arvaamaan tuon VR:n virkanimikkeeni oikein niin tulen nostamaan ne nimimerkit seuraavassa blogissani kunniamaininnalla jalustalle.

 

 

 

 

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    Vt=virkaa tekevä/-toimittava
    Ylim= ylimääräinen
    Tilap= tilapäinen (va myös)
    Sitten on arvaus, koska pl on palkkaluokka, että
    Tapl = työajan palkanlaskija, mutta kaiketi: taulukkopalkkaluokka, ellei Ta ollut sen palkkaluokan nimi, kuten yp on ylempi palkkaluokka, ja ap alempi pl

  • Anssi Rajasärkkä

    Erinomaisesti haettu ja viimeistä osaa lukuunottamatta ihan oikein. Tuo tapl tarkoittaa toimistoapulaista. Eli virkanimike oli kokonaisuudessaa virkaa tekevä ylimääräinen tilapäinen toimistoapulainen, joten ei ihme, että lääkärikin taivasteli nimikettäni “Onko niitä tuollaisiakin virkamiehiä”. Jos oli virka ihan mitätön, niin olihan nimikeellä ainakin pituutta. Kiitos onnistuneesta pohdinnastasi, yt. Anssi

Jätä kommentti

*