Nato kutsui jäsenekseen

Läntinen puolustusliitto Nato piti huippukokouksensa Madridissa 28.-30.6.2022 ja päätti kutsua Suomen ja Ruotsin järjestön jäseniksi. Liittymispöytä- kirjat allekirjoitettiin 5.7.2022, josta alkaen maat ovat Naton tarkkailijajäseniä siihen saakka kunnes kaikki 30 Naton nykyistä jäsenmaata ovat omissa kansallisissa elimissään ratifioineet liittymisasiakirjat. Sinä aikana Naton turvatakuut eivät vielä koske Suomea ja Ruotsia, ne tulevat voimaan vasta täysjäsenyyksien myötä. Tosin monet keskeiset Nato-maat ovat vakuuttaneet tarvittaessa myös sotilaallista tukeaan maille tarkkailijajäsenyys ajalle.

Kantona liittymisessä oli viimeiseen asti Turkki, mutta aivan viime vaiheessa maa katsoi saaneensa Suomelta ja varsinkin Ruotsilta omasta mielestään riittävät takuut terrorismin vastaiseen toimintaan. 28.6.2022 allekirjoittivat Suomen, Ruotsin ja Turkin ulkoministerit yhteisymmärrysasiakirjan, joka sisälsi terrorismin vastaisen yhteistyön periaatteet ja mahdollisti Turkinkin hyväksynnän Suomen ja Ruotsin hakemuksille.

Ratifiointikierroksella voi Turkki vielä viivyttää omaa ratifiointiaan ja pitkittää siten Suomen ja Ruotsin lopullisen Nato-jäsenyyden toteutumista kuukausikaupalla kenties jopa ensi vuodelle, jolloin Turkissa pidetään seuraavat parlamentin ja presidentin vaalit. Erdoganhan voi käyttää ratifioinnin pitkittämistä vaaliaseenaan, kun muut vaaliteemat hänellä ovat vähissä Turkin talouden sakatessa voimakkaasti, inflaation huidellessa lähemmäs 80 %:ssa ja Turkin liiran arvon sukeltaessa euroon verrattuna 64 %.

Näyttää siltä, että Venäjän Ukrainan sodan ja Turkin talousongelmien myötä maat ovat lähentyneet toisiaan. Onhan se vähän omituista, että Naton jäsenmaa veljeilee Naton nimeämän päävastustajansa kanssa avoimesti samaan aikaan, kun se on asettanut Suomen ja Ruotsin Nato-kelpoisuudet kyseenalaisiksi. Turkin kanssa löydetystä näennäisestä yhteisymmärryksestä huolimatta Erdogan on uhonnut seuraavansa tarkasti varsin laveasti tulkitsemansa yhteisymmärrysasiakirjassa sovittujen toimien toteutumista.

Turkista ja Erdoganista huolimatta Suomen  ja Ruotsin Nato-junat puksuttavat vakaasti eteenpäin. Parissa viikossa on jo puolet Nato-maista tehnyt omat ratifiointinsa Suomen ja Ruotsin Natoon liitymispöytäkirjalle. Vaikka jotkin Nato-jäsenmaista erityisesti Turkki voivatkin lähinnä omista sisäpoliittisita syistään johtuen viivyttää omia ratifiointejaan eivät ne lopultakaan voi estää Nato-jäsenyyksien toteutumista. Käytännössä kaikki suuret Nato-maat ovat varauksettomasti Suomen ja Ruotsin Natoon liittymisen hyväksymisen kannalla. Nopemmillaan jäsenyydet voivat tulla hyväksytyksi syksyyn mennessä, jolloin Suomesta ja Ruotsista voisi tulla yhtäjalkaa virallisesti Nato-jäseniä esimerkiksi vuoden 2023 alusta.

Suomen oma valmius Natoon liittymiseen on hyvä, kun mm. puolustusvoimat ovat jo nyt Nato-yhteen sopivat. Suomi ja Ruotsi ovat lisänneet yhteisiä harjoituksia Naton kanssa lähialueillaan merkittävästi. Maiden liittyminen Natoon ja Balttian maiden jo ollessa Naton jäseniä muodustuu Itämerestä käytännössä lähes täysin Naton sisämeri. Venäjän yhteydet Itämereen muodostuvat kapeasta kansainvälisestä merialueesta Suomenlahdella ja etelässä Itämeren Kaliningradin alueen rannikosta, jonne Venäjällä ei ole edes maayhteyttä.

Putin on suhtautunut Suomen ja Ruotsin Natojäsenyyshakemuksiin yllättävän rauhallisesti todeten jäsenyyksien olevan maiden omia asioita, joihin Venäjän on kuitenkin reagoitava jotenkin myös sotilaallisesti, mikäli Naton sotajoukkoja tulisi  maiden alueelle. Todennäköisin reagointi Venäjän taholta olisi joukkojen lisääminen Suomen lähialueilla. Suomi ja Ruotsi eivät kuitenkaan aio ottaa alueilleen pysyviä Nato-joukkoja tukikohdista puhumattakaan. Suomi aikoo joka tapauksessa pitää voimassa vahvan yleiseen asevelvollisuuteen perustuvat puolustusvoimansa.

Nato-jäsenyydellä on Suomessa laaja kannatus ja siten vahva kansan tuki, joka syntyi nopeasti Venäjän hyökättyä 24.2.2022 Ukrainaan. Vaikka Venäjän sotatoimet Ukrainassa eivät olekkaan sujuneet Venäjän toiveiden mukaisesti on maa vallannut suuria alueita etelä- ja kaakkois-Ukrainasta. Sen sijaan hyökkäys Kiovaan epäonnistui kokonaan, jonka jälkeen maa keskitti sotavoimansa kokonaan eteläiselle ja kaakkoiselle rintamalle. Venäjä on tehnyt suunnatonta tuhoa siviilikohteisiin armottomilla pommituksilaan, joilla se on pyrkinyt murentamaan maan kestokykyä siinä kuitenkaan onnistumatta.

Joka tapauksessa meillä on edelleen naapurina arvaamaton Venäjä. Se meidän on kaikissa yhteyksissä otettava tosiasiana aina huomioon ja parhaan suojan Venäjää vastaan antaa Nato ja sen turvatakuut, kunhan ensiksi pääsemme puolustusliiton  jäseniksi.

 

 

 

Jätä kommentti

*