Oberstdorf ja Lahti muistoissani

Lahden MM-kisojen informaatiokaaos

Nyt käynnissä olevien Oberstdorfin hiihtolajien MM-kilpailujen tiimoilta nousee mieleeni talviurheilutapahtumat tasavuosikymmeniä sitten. Niistä vanhempi tapahtui 70 vuotta takaperin 2.3.1951 juuri Oberstdorfissa, jonne oli edellisenä vuotena valmistunut silloisissa oloissa todellinen suurmäki. Tuona päivänä juuri 19-vuotta täyttänyt rovaniemeläisnuorukainen Tauno Luiro hyppäsi mäestä uuden mäkihypyn pituusennätyksen 139 metriä parantaen entistä ennätystä 4 metrillä.

Luiron hyppy säilyikin sitten maailman pisimpänä hyppynä kymmenen vuotta ja sinä aikana hän ehti valitettavasti kuolla vain 23-vuotiaana nuorukaisena keuhkotuberkuloosiin 29.10. 1955. Olin jo poikasena siinä määrin kiinnostunut urheilusta, että muistan nuo tapahtumat hyvin. Kaiken lisäksi Luiron kuolema sattui minun syntymäpäivänäni ja liikutti minua tuolloin erikoisesti.

Toinen tasavuosikymmenten merkkipaalu ajoittuu kahdenkymmenen vuoden taakse vuoteen 2001, jolloin MM-kilpailut järjestettiin 15. – 25.2. Lahdessa ja Suomen hiihdon kannalta suurin odotuksin. Toisin kuitenkin kävi, kun peräti 6 Suomen hiihtäjää kärähti dopingtestissä hemohesin käytöstä. Sillä pyrittiin peittelemään EPO-hormonin dopingkäyttöä.

Kaikesta surkuhupaisinta oli joukkueen valmennusjohdon peittely-yritykset, kun itseään rehellisenä pohjolan karpaasina pitänyt Jari Isometsä jäi kiinni ensimmäisenä testissä. Hänet pantiin ottamaan syyt omille niskoilleen väittämällä saaneensa aineen hiihtoliiton ulkopuoliselta mieheltä alentaakseen korkeita hemoglobiiniarvojaan, mutta eihän sitä kukaan voinut uskoa. Toisena testeissä jäi kiinni Janne Immonen, joka pyrki välttämään dopingtestiin joutumista katkaisemalla takaa-ajokisassa tahallaan sauvansa ja keskeyttämällä kisan.

Seuraavana hän oli kuitenkin jäsenenä miesten viestijoukkueessa, jolloin ensin Immonen ja myöhemmin koko Suomen viestijoukkue määrättiin testiin, jossa Sami Repoa lukuunottamatta kaikki muut joukkueen jäsenet kärähtivät testissä. Immosen lisäksi kärähtäneitä olivat Harri Kirvesniemi ja Mika Myllylä. Suomi oli voittanut viestin, mutta joukkueen suoritus tietenkin hylättiin dopingtestin tulosten perusteella.

Yksi toisensa jälkeen kaikkiaan kuusi hiihtäjää kärähti testeissä. Loput kaksi hiihtäjää olivat naisia: Milla Jauho ja Virpi Kuitunen, joten myös naisten viestijoukkueen suoritus hylättiin. Kaikki testeissä kiinni jääneet urheilijat saivat kaden vuoden kilpailukiellon. Sen sijaan Suomen päävalmentajat miesten Kari-Pekka Kyrö ja naisten Jarmo Riski sekä joukkueen lääkärit Pirkka Mäkelä ja Juha-Pekka Turpeinen saivat elinikäiset toimitsijakiellot.

Kisojen päättymisen jälkeisenä päivänä löytyi vielä Ala-Tikkurilan Shelliltä hiihtoliitolle kuulunut lääkärilaukku, jossa oli sisällä mm. infuusionestepusseja ja ruiskuja. Kun tuohon kaikkeen lisätään kaaosmaiset hiihtoliiton puheenjohtajan Paavo M. Petäjän tankeroenglannilla vetämät infotilaisuudet on koko soppa suurinpiirtein käyty läpi.

Elinikäiset toimitsijakiellot purettiin kansainvälisen hiihtoliiton toimesta vasta 2010-luvun puolen välin tienoilla, Kari-Pekka Kyrön osalta kuitenkin vasta vuonna 2017. Lahden 2001 MM-kisoista on jäänyt suomalaisille pitkäaikainen trauma, josta ei vieläkään ole päästy eroon.

 

 

 

Jätä kommentti

*