Vuoden 2018 hämmentävin pohdittava ei suinkaan ollut Donald Trumpin laukomat älyttömyydet tai Brittien täydellinen sekoilu brexittinsä kanssa vaan jo edellisen vuoden puolella 19.10.2017 Havaijilla toimivan teleskoopin kuvista tehty outo havainto. Kyseessä oli pitkulainen kapea kappale, joka kiisi huimaavaa vauhtia aurinkokunnan sisäosien läpi hyperbelisellä radalla mikä merkitsi sitä, että kappale oli tullut aurinkokuntaan sen ulkopuolelta ja palaisi myös sinne. Outo kappale sai nimekseen yhtä oudon havajinkielisen nimen Oumuamua, joka tarkoittaa sanatarkasti viestin tuojaa kaukaa menneisyydetä.
Löytöhetkellä kappale oli jo ohittnut sisäplaneetat ja auringonkin vain 0,26 maa – aurinko etäisyyden päästä ja oli jo matkalla pois aurinkokonnasta lähellä Marsin radan etäisyyttä. Kohteen pienen koon ja loittonevan etäisyyden vuoksi siitä saatiin niukanlaisesti informaatiota. Arviot sen koosta vaihtelevat pituuden osalta 200 m:stä 800 m:iin, mutta paksuus kirkkauden vaihteluiden perusteella vain kymmenesosaan sen pituudesta. Niukat faktatiedot ovat johtaneet mitä mielikuvituksellisimpiin arvailuihin sen olomuodosta.
Koska kappaleen ympärillä ei ole havaittu lainkaan kaasumaista muodostumaa, täytyy sen olla erittäin kiinteän kappaleen, jota edes läheinen auringon ohitus ei ole saanut kaasuuntumaan. Arvailut sen olemuksesta vaihtelevat alun komeetasta ja asteroidista jopa vieraan sivilisaation avaruusalukseen. Heijastuneen valon spektristä on voitu päätellä ainakin sen pinnan olevan kiinteä ja metallinen sekä väriltään tumman punertava. Sen rata lähes aurinkoa hipovaksi vaikuttaa varsin suunnitelmalliselta aivan kuin se olisi käynyt tarkistamassa aurinkomme olomuodon ja mahdollisesti hakenut sieltä lisää energiaa jatkomatkaansa varten.
Vieraan älyn etsintään keskittynyt SETI-projekti on pyrkinyt myös kuuntelemaan laitteillaan viestisikö Oumuamua millään lailla, mutta mitään viestintää ei ole havaittu. Sen vauhti ulos aurinkokunnasta on siinä määrin kova n. 26 km/sekunnissa, ettei sitä ole mahdollista maallisilla avaruusaluksilla tavoittaa, joten asiantuntijoidenkin täytyy vain tyytyä spekulaatioihin sen olomuodosta. Tällä hetkellä kappale viilettää pois päin aurinkokunnasta jo Jupiterin radankin takana. Meillä olisi pitänyt olla avaruudessa maan kiertoradalla valmiina avaruusalus, jota olisi voitu pikaisesti ohjata yllättävästi ilmestyvien kohteiden luokse.
Ehkäpä mahdollinen seuraava tulija ehditään jo bongaamaan paremmin mikäli nyt yleensäkään muita vuosisatoihin tai -tuhansiin tulee. Toisaalta voihan niitä tulla useastikin, meidän nykyiset laitteemme eivät vain kykene havaitsemaan niitä. Jo muutaman vuoden kuluttua havaintomahdollisuudet paranevat ratkaisevasti, kun käyttöön saadaan nykyisiä teleskooppeja paljon herkempi uusi teleskooppi LSST. Se tulee skannaamaan laajalti koko taivasta, jolloin myös oudoista suunnista tulevat kohteet on mahdollista havaita ajoissa.
Kun samaan aikaan ovat käynnistyneet uusien maiden ja avaruusalusten innovaasio kohteinaan aluksi kuu ja myöhemmin myös Mars, niin voidaan sanoa avaruustutkimusmielessä elettävän mielenkiintoisia aikoja. Parhaillaankin Kiinan mönkijä tutkailee kuun maasta näkymätöntä takaosaa ja Intian luotain on asettunut kiertämään Marsia ja maa valmistautuu omien astronauttiensa lähettämiseen avaruuteen. Ken elää, hän näkee ja siinä joukossa toivoisin pystyväni vielä itsekin olemaan.