Ensin Pariisiin iski isisin silmitön terroriaalto, jonka seurauksena 130 ihmistä sai surmansa ja loukkaantui n. 350 ihmistä. Sen jälkeen Pariisi ja myös Bryssel ovat olleet massiivisen terroristijahdin keskiössä. 30.11. alkaa Pariisissa viimeisin YK:n ilmastomuutosta käsittelevä masiivinen kokous pitkässä sanahelinän asteelle jääneiden ilmastokokusten ketjussa. Voi hyvin kuvitella, että Pariisi on hälytystilassa kokouksen alla ja kestäessä, kun paikalle saapuu 140 valtion päämiehet puimaan keinoja ilmaston muutoksen hillitsemiseksi. Tuo kokous on yhdestoista hetki saada todellisia ja valtioita sitovia päätöksiä todellisen ilmasto katastrofin välttämiseksi. Tavoitteeksi asetettusta lämpenemisen rajaamisesta korkeintaan kahteen asteeseen on jo lähes puolet toteutunut ja vauhti näyttää vain kiihtyvän.

Hyvin pian ollaan siinä tilanteessa, että lämpeneminen jatkuu ihmisten pysäytystoimista huolimatta ja silloin olemme todellisen ilmastokatastrofin keskellä.      Jo nyt on havaittu merkittäviä vaikutuksia arktisten jäätiköiden sulamisena, laajojen alueiden aavikoitumisena toisaalla ja toisaalla taas rajujen myrskyjen ja rankkasateiden aiheuttamien tuhotulvien ja maanvyörymien esiintymisenä. Kaikesta tuosta on seurauksena kelvollisen viljelyalueen radikaali pineneminen ja  merien pinnan kohoaminen jopa 7 metrillä, jos ja kun kaikki jäätiköt sulavat. Kaikki rannikoiden asutuskeskukset ja lukemattomat saaret jäävät kokonaan veden valtaamiksi. Kokonaisia valtioita pyyhkiintyy maailman kartalta.

Ei tuossa Pariisin ilmastokokouksessa sen suuremmista asioista ole kyse ja pahimmassakin tapauksessahan katastrofi on edessä vasta meidän lapsillamme tai viimestään lapsenlapsillamme.

Jäätiköiden sulamisen lisäksi on olemassa toinenkin suuri vaaratekijä nimittäin nyt ikiroudassa olevien tundra-alueiden roudan sulaminen, joka vapauttaa valtavan määrän metaanikaasua ilmakehään ja voimistaa siten kasvihuoneilmiötä riippumatta siitä millä tavoin ihmiskunta energiantuotantonsa järjestää.

Anssi