Pikavauhtia Natoon

Venäjän aloitettua brutaalin sotansa Ukrainassa 24.2.2022 kasvoi kansalaisten keskuudessa nopeasti kannatus Suomen liittymisestä läntiseen puolustusliitto Natoon. Asia eteni nopeasti eduskuntakäsittelyyn, jossa jäsenhakemuksen jättäminen hyväksyttiin suurella äänten enemmistöllä 17.5.2022. Samaan aikaan myös Ruotsissa tehtiin saman suuntainen ratkaisu vaikkakin ei aivan yhtä suurella yksimielisyydellä kuin Suomessa. Molemmat maat päätyivät yhteistuumin hakemaan Nato-jäsenyyttä jättämällä hakemuksensa 18.05.2022 Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille. Yllättäen Turkki ja sen itsevaltainen johtaja Recep Tayyip Edogan asettui vastustamaan maiden hyväksymistä Natoon.

Viikkojen jahnauksen jälkeen Erdogan vihdoin taipui puoltamaan Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä, kun sai mailta mielestään riittävät vakuudet hänen vahvasti esillä pitämiinsä terroristi-kysymyksiin. Turkin ja ennenkaikkea Erdoganin linjaus terrorismille on huomattavan lavea ja sen mukaan kaikki häntä poliittisesti vastustavat tahot ovat joko terroristeja tai vähintäinkin tukevat heitä. Itse hän kohdistaa tiukkoja toimenpiteitä erityisesti kurdeja vastaan ja väittää pohjoismaiden tukevan kurdien PKK-järjestöä taloudellisesti ja antamalla järjestön jäsenille turvapaikkoja.

Nato piti huippukokouksen Madridissa 28. – 30.06.2022, jossa Suomi ja Ruotsi kutsuttiin Naton jäseniksi, kun Turkkikin oli taipunut hyväksymään maiden jäsenyyshakemukset. Seuraavaksi alkavat varsinaiset liittymiskeskustelut, joiden jälkeen allekirjoitetaan Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat ensi tiistaina (05.07.2022). Viimeisenä kaikkien 30 Nato-jäsenmaan tulee ratifioida liittymiset omien käytäntöjensä mukaan. Siinä vaiheessa Turkki voi vielä hyvinkin viivyttää prosessia väittämällä, etteivät Suomi ja Ruotsi ole tehneet tarpeeksi Turkin kanssa sovittuja terrorismin torjuntatoimia.

Ongelmasinta tulee olemaan suhtautuminen Turkin vaatimiin henkilöiden luovutusten toteuttamiseen. Ne vaateet kohdistuvat erityisesti Ruotsiin, jossa on huomattavan paljon kurdipakolaisia. Monet heistä ovat saaneet jopa Ruotsin kansalaisuuden, joten Ruotsi ei voi mitenkään suostua Turkin esittämiin luovutuksiin. Suomessa kurditaustaisia henkilöitä on huomattavasti vähemmän, mutta täälläkin kyse on lähes 16.000 ihmisestä. Turkki on vaatinut tarrorismin torjuntaan vedoten Suomea luovuttamaan 10 henkilöä Turkkiin. Kahden henkilön kohdalla Suomi on tehnyt luovutus päätöksen, mutta heitäkään ei ole luovutettu terrorismi-yhteyksien takia vaan koska he olivat syyllistyneet Suomessa raiskauksiin. Sillä nojalla heidät on karkoitettu Suomesta kärsimään rangaistuksensa Turkissa. Muiden kohdalla Suomi on kieltäytynyt luovutuksista.

Monet maat ovat ilmoittaneet ratifioivansa liittymisasiakirjat hyvin nopeasti ja ovat avoimesti iloinneet Suomen ja Ruotsin tulosta Naton jäseniksi. Noiden maiden kohdalla ratifioinnit voivat toteutua jo muutamassa viikossa, kun enimmillään joidenkin maiden kohdalla voi olla kyse kuukausista tai jopa yli vuodestakin. Siinä alkaa avoimien ovien politiikka olla jo koetuksella. Avointen ovien politiikka saisi lisää uskottavuutta mikäli ovat toimisivat molempiin suuntiin. Siten Natosta voisi saada myös potkut, jos jokin maa ei noudata toiminnassaan Naton yleviä periaatteita.

Pahiten joillakin mailla tökkii oikusvaltioperiaatteen noudattaminen. Varsinkin Turkissa oikeuslaitos on täysin poliittisen johdon kontrollissa, mutta samanlaisia ongelmia on myös monessa Balkkanin maassa ja jopa EU-maa Unkarissakin.

Muuten olen sitä mieltä, että matkailu Turkkiin pitää lopettaa vastalauseen Erdoganin uhittelulle.

 

Jätä kommentti

*