Parin viime viikon aikana on nähty omalaatuinen poliittinen näytelmä persu kansanedustaja Olli Immosen facebook-kirjoituksen ympärillä. Hän kirjoitti facebook- sivullaan kärkevän muukalaisvastaisen tekstin englanniksi, mikä selväsi viittasi siihen, että tekstin oli tarkoitus herättää huomiota ulkomailla. Pyrkimyksessään hän myös onnistui hyvin.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soini ulkoisti kirjoitukseen reagoinnin puolue-elimilleen, mutta kuinkas kävikään. Puoluekokouksessa, jonne Immonen ei edes vaivautunut tulemaan, tapaus Immonen lakaistiin kaikessa hiljaisuudessa maton alle. Ulkoministerinä Timo Soini ei edes vaivautunut lausumaan Immosen kirjoitelmasta yhtään mitään vaikka nimenomaan siinä asemassa hänen olisi pitänyt ilmaista välittömästi jyrkkä irtiotto muukalaisvihamielisistä kannanotoista. Ulkoministerinä Timo Soini ei voi ulkoistaa tapauksen käsittelyä omille puolue-elimilleen. Onneksi sentään pääministeri Juha Sipilä tuomitsi kirjoituksen heti.
Timo Soinille näkyy olevan tärkeämpää yrittää pitää sekalaisesta joukosta koostuva populistinen puolueensa kasassa kuin kantaa huolta Suomen kansainvälisen maineen tahriintumisesta. Tulee väistämättä mieleen vuosituhannenvaihteen boikotti Itävältaa kohtaan, kun maan hallitukseen oli noussut muukalaisvihamielinen Jörg Haiderin johtama Itävallan äärioikeistolainen Vapauspuolue. Sekö tie on meilläkin tätä menoa edessä.
Pitäisiköhän Timo Soinin putsata nuo ääriainekset pois puolueestaa, ei heitä kovin perus-suomalaisiksi voi kutsua. Käsittääkseni kolmekymmentäluvun ainakin puolifasistinen IKL on pyritty perustamaan puolueena uudelleen. Sehän olisi sopiva koti näille Halla-ahoille, Immosille ja heidän hengenheimolaisilleen. Siten saataisiin edes osittain korjattua jo ryvettynyttä mainettamme ulkovaltojen silmissä.
Ulkopolitiikkaa ei populismilla hoideta luulisi sen Soinikin viisaana miehenä tajuavan. Oppositiossa ollessan Soini saattoi heitellä herjoja puoleen jos toiseenkin, nyt hallituksessa hänen on täytynyt niellä niin Kreikan lainaohjelmat kuin pakolaisten aikaisempaan verraten moninkertaisen vastaanoton Suomeen, joita hän vastusti opposition aitiosta käsin kiivaasti.
Anssi