Putinin nousu, uho ja tuho?

NOUSU                                                                                                                                                                                                                                                                          70 vuotta sitten syntyi Leningradissa tehdastyöläispariskunnan kolmantena poikana Vladimir Vladimirovits Putin.  Hänen kaksi veljeään kuoli nuorina, joten Vladimir jäi perheen ainoaksi lapseksi. Pari ensimmäistä vuosikymmentä perhe asui pienessä kaksiossa kahden muun perheen kanssa köyhissä oloissa. Jo opiskeluaikanaan Vladimir osoitti kiinnostusta vakoilutoimintaan sillä hän liittyi KGB:n organisaatioon, jossa hänen ensimmäisenä kohteensa oli vuodesta 1985 alkaen Dresden DDR:ssä. Siellä hän toimi tiedustelu-upseerina Saksojen yhdistymiseen saakka, joten Putin joutui palaamaan takaisin Neuvostoliittoon helmikuussa 1990.

Tuossa vaiheessa alkoi näyttää entistä todennäköisemmältä koko Neuvostoliition hajoaminen. Lopullisesti se varmistui seuraavana vuotena, kun ensin Neuvostoliiton viimeinen presidentti Michael Gorbatsov oli pidätetty kotiarestiin lomallaan Krimillä ja kovan linjan kommunistien vallankaappaus jäi julistusasteelle elokuussa 1991. Vaikka oli ilmeistä, että Putin kannatti vallankaappausyritystä, pidättäytyi hän viisaasti sen ulkopuolella. Heiti sen jälkeen hän erosi KGB:stä ja hakeutui takaisin synnyinkaupunkiinsa Leningradiin, jonka nimi palautui tsaarinaikaiseksi Pietariksi.                                                                                                                                                                                                                                                                         Pietarissa hän sai itselleen järjestettyä apulaispormestarin viran ja eteni v. 1998 KGB:n tilalle perustetun FSB:n johtajaksi. Neuvostoliiton hajoamisen myötä oli Venäjän federaation presidentiksi noussut Boris Jeltsin, joka oli kukistanut vastahakoisen duuman tankkien voimalla tulittamalla duuman valkoista taloa. Elokuussa 1999 Jeltsin nimitti Putinin pääminterikseen ja kun hän joutui terveyssyistä luopumaan presidentin tehtävistä 31.12.1999 nousi Putin vt. presidentiksi.

Taisi olla ainoa kerta, kun Putin 26.3.2000 vapaiksi mielletyissä presidentin vaaleissa tuli valituksi presidentiksi. Hän sai heti vaalien ensimmäisellä kierroksella 52,94 % äänistä ja tuli valituksi Venäjän presidentiksi. Ollessaan vallassa kaksi kautta hän oli oikeastaan venäjän presidentiksi lännessä varsin suosittu ja hän tapasi virkakaudellaan varmaankin lähes kaikki merkittävät maailman johtajat. Suomeenkin hän teki virallisia vierailuja 5 kertaa  ja otettiin aina lämpimästi vastaa. Varsinkin presidentti Tarja Haloseen hänellä oli hyvät välit. Putinin kahden kauden jälkeen presidentiksi nousi hänen luottomiehensä Dimitri Medvedev yhdeksi kaudeksi 2008- 2012. Sen ajan Putin toimi pääminsterinä ja sitten osat vaihtuivat, kun Putin palasi entisiin tehtäviinsä presidenttinä saaden vaaleissa 63,6 % äänistä.

UHO                                                                                                                                                                                                                                                          Ensimmäiset näkyvät uhon merkit nähtiin v. 2014, kun hän lähes vaivihkaa valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta. Lujittaakseen otettaan Krimistä hän rakennutti 19 km:n mittaisen sillan Kertsin salmen yli 2018. Samaan aikaan Venäjä-mieliset separatistit ottivat haltuunsa kaakkois-Ukrainasta Donetskin ja Luhanskin alueet, joten mahdollisia jatkotoimia oli odotettavissa. Alueet julistautuivat itsenäisiksi ja sen jälkeen pyysivät Venäjältä itsenäisyyksien tunnustamista ja tarvittaessa aseellista turvaa niiden itsenäisyydelle. Totta kai Venäjä myöntyi niiden pyyntöön ja niin alkoi Ukrainan suunnitelmallinen asteittainen sotilaallinen painostaminen.

Viimeinen vaihe alkoi 10.2.2022, kun Venäjän joukot aloittivat sotilaalliset hyökkäystoimet Ukrainaa vastaan laajalla rintamalla. Aluksi tarkoituksena oli nopealla hyökkäyksellä vallata maan pääkaupunki Kiova. Heti alusta alkaen Ukraina sai vahvaa materiaalista tukea länsimailta ja onnistui pysäyttämään  hyökkääjän aikeet maan pohjoisosassa. Sen sijaan maan kaakkois- ja eteläosassa Venäjän joukot etenivät, mutta ukrainalaisjoukot ovat saaneet niiden etenemisen suurelta osin pysäytettyä. Venäläiset pommittavat armotta Ukrainan asutuskeskuksia siviiliuhreista välittämättä. Venäjä pyrkii brutaalilla sotataktiikallaan murtamaan ukrainalaisten puolustustahdon.

TUHO                                                                                                                                                                                                                                                           Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on ollut näkyvä henkilö maailman mediassa ja saanut aikaan mittavan materiaalisen avun saamisen maalleen. Viimeiset tiedot sotarintamalta näyttävätkin Ukrainan kannalta parempaa kehitystä. Näyttävin sotatoimi oli 8.10. kun ukrainalaiset räjäyttivät Kertsin salmen sillan, jolla Venäjä oli luonut maantie- ja rautatieyhteyden Krimille. Oliko se selvä merkki siitä, että Venäjän sotavoima on ehtymässä? Samalla se merkitsisi Putinin kauden loppua Venäjän itsevaltaisena johtajana. Putinin kauden loppuminen heittää kuitenkin varjon Venäjän tulevaisuudelle. Mikä on maan kehityksen suunta hänen jälkeensä. Nouseeko maan johtoon vielä julmempi  sotahaukka vai voisiko tapahtua sellainen ihme, että maasta tulisi nykyistä demokraattisempi maa. Sitä kuitenkin vahvasti epäilen.