Seitsemänkymmentä vuotta sitten alkoi Suomen suuri vuosi 1952, jolloin Veikko Hakulinen voittaa Oslon talviolympialaisissa 50 km:n hiihdon, Suomen miehet viestin ja naiset ottavat ainoalla matkallaan kolmoisvoiton, Armi Kuusela valittaan miss Universumiksi 29.6. USA:ssa Long Beachissa pidetyissä kauneuskilpailuissa, järjestettään nykyaikaisten olympialaisten XV kisat Helsingissä 19.7. – 3.8. ja viimeinen sotakorvausjuna ohittaa Vainikkalan raja-aseman 30.8. Käyn jäljempänä blogissani noita taahtumia tarkemmin läpi.

Talvella pidettiin Oslossa VI olympialaiset talvikisat 14. – 25.2.1952, jolloin Suomi avasi suuren vuotensa hienolla menestyksellä. Näyttävimmän tuloksen toivat naiset kolmoisvoitollaan 10 km:n hiihdossa, mitallistit olivat 1. Lydia Wideman,  2. Mirja Hietamies ja 3. Siiri Rantanen. Oslon kisat olivatkin ensimmäiset, joiden ohjelmassa oli myös naisten murtomaahiihto. Miesten hiihdossa saavutuksena oli kaksoisvoitto 50 km:llä, jonka Veikko Hakulinen voitti mieleen painuneella ajalla 3.33.33 ja toiseksi tuli Eero Kolehmainen. Myös viestinhiihdon Suomi voitti sekuntia vaille kolmen minuutin erolla Norjaan.

Seuraava Suomea esille nostanut tapahtuma oli, kun muhoslainen nuori neito Armi Kuusela valittiiin 29.6. Yhdysvalloissa Long Beashissa pidetyissä kauneuskilpailuissa miss Universumiksi. Hän palasi Suomeen 1.8. jolloin häntä oli vastaanottamassa lentokentällä tuhansia ihailijoita. Sen jälkeen hän oli tiiviisti seurattu ja ihaltu henkilö liikkuipa hän missä vain. Vuonna 1953 tehtiin Veikko Itkosen ohjaama elokuvakin Maailman kaunein tyttö, jossa Armi itse näytteli pääosaa. 22.2.1953 Armi läksi voittoonsa liittyvälle palkintomatkalle maailman ympäri ja tapasi tuolla matkalla Manilassa Virgilio Hilarion filippiiniläisen liikemiehen, jonka kanssa avioitui vielä saman vuoden aikana.

Armi ja Gil kuten häntä Suomessa kutsuttiin vierailivat useita kertoja Suomessa myös kasvaneen perheen kanssa. He saivat viisi lasta kolme poikaa ja kaksi tyttöä. Gil kuoli sydänkohtaukseen jo reilun 45-vuoden ikäisenä v. 1975 ja Armi solmi uuden avioliiton amerikkalaisen diplomaatin Albert Williamsin kanssa v.1979 ja elää nykyään Yhdysvalloissa. Nykyisin käynnit kotimaassa ovat käyneet harvinaisiksi.

Kuopiolainen suurjuoksija Hannes Kolehmainen oli juossut Suomen maailmankartalle Tukholman olympialaisissa jo vuonna 1912 Suomen ollessa vielä Venäjän suuriruhtinaskunta. Hannes voitti Tukholmassa kaikkiaan kome kultamitallia 8.7.1912 10.000 metrillä, kaksi päivää myöhemmin rajun taistelun jälkeen myös 5.000 metrillä ja vielä 15.7.1912 maastojuoksussa. Sen jälkeen kahdet olympiaadit jäivät ensimmäisen maailmansodan vuoksi väliin, mutta vielä 1920 hän voitti Antwerpenin kisoissa maratonin. Seuraavaksi suurjuoksijaksi nousikin sitten Paavo Nurmi jo samoissa kisoissa, joissa hän voitti jo kolme kultaa 10.000 m:llä ja maastojuoksussa sekä maastojuoksun joukkuekilpailussa. Uransa aikana Paavo Nurmi voitti 9 olympikultaa ja teki 22 maailmanennätystä.

Suomelle oli myönetty monien vaiheiden jälkeen vuoden 1940 olympikisat, kun Japani kieltäytyi järjestämästä heille jo kertaalleen myönnettyjä kisoja sotilaidensa painostuksesta. Jälleen kerren sota peruutti kahdet olympialaiset. Suomi oli kuitenkin ehtinyt rakentaa Helsinkiin olympiastadionin jo vuoden 1940 olympialaisia varten ja stadion oli avattu käyttöön 12.6.1938. Sotien jälkeen Lontoo järjesti ensimmäiset olympialaiset v. 1948 ja seuraavat myönnettiinkin sitten Suomelle, joka oli juuri toipumassa maailmansodasta. Oli luonnollista, että olympiasoihdun toi ja sytytti tulen stadionille itseoikutetusti Paavo Nurmi. Toinen suurjuoksija Hannes Kolehmainen puolestaan kiidätti juosten olympiatulen stadionin torniin, jossa se myös paloi koko kisojen ajan. 19.8.1952 avattiin vesisateisessa Helsingissä XV nykyaikaiset olympialaiset. Kisoihin osallistui 4925 urheilijaa 69 maasta ja mukana oli ensimmäistä kertaa myös Neuvostoliiton joukkue. Jälkeenpäin Helsingin olympialaisia pidettiin viimisinä vanhan ajan olympialaisina, joita kaupallisuus ei ollut vielä pilannut.

Olin hieman ennen olympialaisten alkua isän kanssa seuraamassa joukkueiden jäsenten valmistautumiasta kisoihin. Erityisesti jäi mieleeni tumma pintaiset hyväkroppaiset urheilijat ja todella huimat hypyt umastadionin korkeasta hyppytornista. Kyllähän huippu-urheiljoiden suoritukset innosti nuorta poikaa urheilun pariin. Varsinaisia olympialaisia emme jääneet seuraamaan vaan tyydyimme kuuntelemaan kisoja radion välityksellä kotona. Saimme seurata myös soihtuviestiä, kun sitä juoksutettiin halki Suomen ja viestin käydessä Saarijärven urheilukentällä 14.7.

Suomi ei enään menestynyt entiseen malliin yleisurheilussa ja ainoaksi yleisurheilumitalliksi jäikin Toivo Hyytiäisen pronssi keihäänheitossa, jonka Tapio Rautavaara oli voittanut edellisissä Lontoon kisoissa. Kisojen sankari olikin tsekkoslovakialainen juoksija ihmisveturiksi kutsuttu Emil Zatopek, joka voitti kultamitallit 5.000 m:n, 10.000 m:n ja maratonin juoksuissa. Suomen mitallisaaliiksi tuli kuitenkin vielä 22 olympiamitallia, joista kuusi oli kultaa, kolme hopeaa ja kolmetoista pronssia. Järjestelyistä Suomi selvisi hyvin ja sai niistä jälkeenpäinkin laajalti kiitosta.

30.8.1952 ohitti Suomen viimeinen sotakorvausjuna Vainikkalan raja-aseman ja viimeisenä sotakorvaustoimituksena luovutettiin Neuvostoliitolle kuunari 18.9.1952. Suomi oli siten maksanut Neuvostoliitolle sen vaatimat sotakorvaukset. Suomi oli ainoa sodan hävinnyt osapuoli, joka maksoi voittaja valtiolle sotakorvaukset vaatimusten mukaisesti. Vaikka Natsi-Saksa oli tuhonnut perusteellisesti Lappia poistuessaan maasta ei Suomi saanut tuhoista minkäänlaisia korvauksia. Yhdysvallat oli jakanut sodasta kärsineille Euroopan maille avokätisesti Marshall-apua, jota oli tarjottu myös Suomelle, mutta Suomi kieltäytyi ottamasta apua vastaan, koska piti sitä poliittisesti painottuneena. Taustalla saattoi olla vahva ohjaus Moskovan suunnalta.

28.10.1952 Suomi liitetään lentoyhteydellä länteen. Silloin avaa skandinaavinen lentoyhtiö SAS suoran lentoyhteyden New Yorkin ja Helsingin välille. Kaupunkien välillä lennettiin kaksi lentoa viikossa lennon  kestäessä 24 tuntia. Viimeisenä tapahtumana urheilun alalla on syytä tuoda esille uutinen, joka sivuaa myös Kuopiota. 16.12.1952 allekirjoittaa Kuopion Palloseuran pelaaja Aulis Rytkönen ensimmäisenä suomalaisena jalkapalloilijana ammatilaissopimuksen ranskalaisen jalkapalloseura Toulousen kanssa.