Turvapaikanhakijoiden määrä ja sijoittaminen

Viime päivinä on keskusteltu vilkkaasti ja aiheesta turvapaikanhakijoiden ryntäyksestä Eurooppaan. Reitit Afrikasta ovat olleet vaarallisia Välimeren ylityksiä täyteen ahdetuilla kumiveneillä tai Aasiasta Turkin ja Balkkanin kautta tavoitteena lähinnä Saksa. Olivatpa he tulossa mistä päin tahansa niin aina kyydittäjinä ovat olleet mistään piittaamattomat ihmissalakuljettajat. Heille ei ole merkinneet ihmisten kohtalot mitään tärkeintä heille on ollut rahastus.

Välimeren ylityksissä on jo hukkunut tuhansia Eurooppaan pyrkijöitä, kun täpötäyteen ahdetut kumiveneet on jätetty ajelehtimaan merelle jo pian merelle lähdön jälkeen. Viimeisimmät karmaisevat tapahtumat ovat tulleet ilmi Balkkanin reitiltä, kun ihmisiä on tukehtunut kymmenittäin hylättyihin kuorma-autoihin. Tätä taustaa vasten tuntuvat äärikansallisten piirien toimet eri puolilla Eurooppaa käsittämättömiltä. Meillä noita jyrkkiä kantoja ovat viljelleet lähinnä muutamat näkyvät persujen edustajat.

Euroopassa vaaditaan ihan aiheeliseti pakolaistulvan hillitsemistä jo lähtömaissaan mikäli se on mahdollista. Aina näin ei kuitenkaan ole asian laita, kun lähtö- maissa käydään sotia tai hallinto on arabikevään jäljiltä hajanainen ja heikko, kuten esimerkiksi Libyassa on asian laita. Toivottomaan tilanteeseen ajautuneet ihmiset joutuvat turvautumaan ihmissalakuljettajiin, kun minkäänlaista laillista reittiä Eurooppaan pääsylle ei ole.

On ihan perusteltua pyrkiä jakamaan pakolaisten aiheuttama paine EU-maiden kesken. Saksaan arvioidaan tulevan tämän vuoden aikana n. 800.000 pakolaista ja Suomenkin on edellytetty ottavan vastaan n. 15.000 turvapaikanhakijaa. Se on pienelle maalle suuri määrä, mutta pitää muistaa, että  Suomi pystyi raskaiden sotavuosien jälkeenkin sijoittamaan 400.000 evakkoa vähintäinkin kohtuullisen hyvin eri puolille Suomea. Tuohon sodan jälkeiseen tilanteeseen nähden elämme nyt taantumasta huolimatta aivan toisen tasoista aikaa, joten ei 15.000 turvapaikanhakijan sijoittaminen ole nyky Suomessa ylivoimainen tehtävä.

Itse olen evakkoon joutuneen isän jälkeläinen ja lukenut isäni perheen evakkokokemuksista hänen muistelmistaan. Niissä hän kertoo miten hyvin evakot otettiin vastaan Savossa ja miten toisenlainen henki evakkoja kohtaan oli viimeisessä evakkokohteessa Etelä-Pohjanmaalla. Siellä he olivat ”ryssiä” ja ”ryssän kirkon palvelijoita”. Kun nyt katsoo mitenkä ovat sijoittuneet pakolaisten vastaanottokeskukset, niin tilanne on aivan päinvastainen. Perinteisen itä-Suomen alueella ei ole yhtään vastaanottokeskusta, kun taas läntisessä Suomessa niitä on pitkälti toista kymmentä. Kontiolahdelle Pohjois-Karjalaan tosin suunitellaan ensimmäistä.  Ei hyvältä tunnu, kun esimerkiksi Siilinjärvelle eivät kelpaa edes tyhjilleen jääneeseen Tarinaharjun sairaalaan sijoitettavaksi hädänalaisia pakolaisia eikä Kuopiokaan ole yhtään myötämielisempi sanahelinästä huolimatta pakolaisia kohtaan.

Evakon poika

 

Kommentit

  • kimmov

    on ihan turha lähteä vertaamaan suomen sotavuosia ja tätä ikuista sotaa afrikassa tai arabimaissa.on nähty että nämä hätää kärsivät ”pakolaiset” ovat riuskoja nuoria miehiä jotka tulevat nauttimaan suomen tarjoamista hyvistä etuuksista jota typerä suomen poliitiikka tarjoaa rahaa löytyy siihen mutta kaikesta muusta säästetään joka omalta kansalta pois.

  • Veteraanin poika

    Jos Arabikansojen ystävyysseuran aktiivit Tarja ja Erkki ottavat suuriin huoneistoisiinsa Töölöössä (jotka ovat meidän yhteisillä verovaroilla hankittuja) muutaman turvapaikanhakijan, vaikkapa yhdeksi viikoksi, niin lupaan ottaa pieneen torppaani yhden yösijaa vailla olevan

Jätä kommentti

*