Vähän asiaa avaruudesta ja maanpäälisestä muurista

Muuri murtuu Berliinissä

Nyt marraskuussa tulee tasavuosikymmeniä täyteen Apollo 12:n laskeutumisesta kuuhun ja Berliinin muurin murtumisesta. Yhdysvaltojen toinen kuumoduuli laukaistiin kohden kuuta Cape Kenedystä Floridasta 14.11. 1969 eli tasan viisikymmentä vuotta sitten. Lennolla olivat mukana astronautit Charles Conrad lennon komentajana, Alan Bean kuumoduulin pilottina ja Richard Gordon komentomodulin pilottina.

Kuumoduuli laskeutui kuun pinnalle 19.11.1969 klo 06.54.36 UTC tällä kertaa varsin tarkasti suunnitellulle laskeutumisalueelle ja ilman onglemia. Tosin nousuvaiheessa alukseen iski kaksi salamaa ja aiheutti hetkellistä hämminkiä, mutta lentoa päätettiin jatkaa ja ongelmat tietotekniikassa saatiin hallintaan. Sen jälkeen lento eteni suunnitelmien mukaisesti ja kuuluotain päättyi suunnitellusti lähelle kuuhun vuonna 1967 laskeutunutta miehittämätöntä Surveyer 3-alusta. Merkille pantavaa Apollo 12 lennolla oli se, että se ei enään herättänyt läheskään samanlaista kiinnostusta kuin ensimmäinen miehitetty lento.

Conrad ja Bean tekivät kaksi erillistä kuukävelyä, joilla olivat yhteensä kuun pinnalla 7 h 45 min. Hen kävivät mm. Surveyer 3:n luona ja ottivat siitä talteen joitakin instrumentteja ja mm. aluksen kameran. Kaikkiaan he keräsivät kuuperänäytteitä 34,35 kiloa. Kuitenkin kenties merkittävin näyte oli kuitenkin streptocuccus mitis-bakteerin löytö Surveyer 3:n kameran suojuksista. Kamera oli ollut kaksi ja puoli vuotta alttiina avaruuden säteilylle ja kylmyydelle, mutta kuitenkin bakteeri heräsi eloon päästyään maassa sopivaan ravintoliuokseen. Löytö on jälkeenpäin asetettu kiistanalaiseksi, koska sen kuljetus ei ollut tapahtunut ehdottoman varmoissa steriileissä olosuhteissa, joten se on voinut saastua vasta tultuaan takaisin maahan.

Apollo 12 miehistö palasi takaisin onnistuneelta lennoltaan 24.11.1969 klo 20.58. Kaikki kelloajat ovat UTC-aikoja, joita Suomen normaaliaika on kaksi tuntia edellä. Merkillisesti oli kuulennon hohto hiipunut sitten Apollo 11:n lennon. Enään ei rakennettu kuustudioita eikä valvottu öitä lennon seuraamisen vuoksi. Kuitenkin Conrad ja Bean olivat vasta kolmas ja neljäs ihminen kuussa.

Toinen marraskuun kansainvälinen suurtapahtuma oli Berliinin muurin murtuminen tasan 30 vuotta sitten illalla 9.11.1989. Muuri oli seurausta toisen maailamansodan jälkeisestä kylmästä sodasta. Maailmansodan jälkeen voittajavaltiot jakoivat runnellun Saksan alueen miehitysvyöhykkeisiin ja muodostivat Saksaa yhteisesti hallinnoimaan tarkoitetun valvintakomission, joka kuitenkin ajautui melko pian ylivoimaisiin kiistoihin Neuvostoliiton ja länsimaiden kesken. Pääkaupunki Berliini sijaitsi kokonaan Neuvostoliiton vyöhykkeellä, mutta sen alue jaettiin erikseen myös neljään vyöhykkeeseen.

Valvontakomission ajatuminen ylipääsemättömiin kiistoihin johti siihen, että vuoteen 1949 mennessä valvontakomission työ oli käynyt mahdottomaksi ja Saksan läntisistä miehitysvyöhykkeistä muodostettiin 23.05.1949 Bundesrepublik Deutschland – Saksan Liittotasavalta eli Länsi-Saksa. Syksyllä 07.10.1949 perustettiin vastaavasti Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeestä Deutsche Demokratische Republik – Saksan demokraattinen tasavalta eli DDR – Itä-Saksa. Vuosien mittaan Itä-Saksasta loikkasi länteen kolmisen miljoonaa henkeä, josta johtuen Itä-Saksan johto päätyi radikaaliin ratkaisuun rakennuttamaan Berliinin halki muurin aamuyöstä 13.08.1961 alkaen.

Heidän mielestään muurilla estettiin läntisen propakannan leviäminen lännestä itään, mutta todellisuudessa sillä estettiin kansalaisten loikkaaminen idästä länteen. Vuosien myötä muuri piteni 150 km:n mittaiseksi esteeksi idän ja lännen välille. Silti muurin ylittäjiä riitti ja arvion mukaan noin 5000 loikkauksessa myös onnistui, mutta parisataa yrittäjää sotilaat onnistuivat surmaamaan. 80-luvun lopulla eurooppalainen kommunismi alkoi natista liitoksistaan ja johti lopulta muurin murtumiseen marraskuun 9. päivän iltana vuonna 1989. Seuraavana syksynä Saksat yhdistyivät tarkemmin sanottuna 12.09.1990, jolloin lopullisesti päättyi toisen maailmansodan seurauksena syntynyt Saksan kahtiajako.

Olisi luullut, että kokemukset Berliinin muurista olisivat hillinneet innon muurien rakentamiseen, mutta ei vaan nykyisin muureja rakennetaan kenties enemmän kuin vuosisatoihin. Herra Trump on uhonnut vaalikampanjastaan alkaen rakentavansa muurin eteläiselle Meksikon vastaiselle rajalle ja vielä niin, että Meksiko maksaa muurin. Euroopassa useat maat ovat rakentaneet jos eivät aivan muureja niin kuitenkin korkeita aitoja etelärajoilleen estämään pakolaisten tuloa maihinsa. Eniten minua ihmetyttää Israelin toteuttamat muurinrakennus toimet, joilla estetään palestiinalaisten liikkuminen laittomasti länsirannalle rakennettujen siirtokuntien ympärillä. Juutalaiset olivat sentään itse kokeneet äärettömiä kauheuksia natsien vallan alla.

 

 

 

Jätä kommentti

*