Vappu, vanha kevään pakanallinen juhla, jota kirkko ei ole älynnyt omia itselleen

Onneksi kirkko on ainakin toistaiseksi pitänyt näppinsä erossa Vapun juhlinnasta. Muutoin käytännössä kaikki vanhat pakanalliset juhlat on valjastettu uskonnolliseen käyttöön ja siten saatu ihmiset hyväksymään ne mukaan kristilliseksi perinteeksi. Onneksi Vappu on kevään juhlana saanut olla rauhassa ja ihmiset voivat vapautuneesti juhlia kevään tuloa tässä kevätpäivän tasauksen ja kesäpäivän seisauksen puoliväliin sattuvassa juhlapäivässä.

Olen syntynyt Sisä-Savon maaseudulla ja muistikuviini on jäänyt käytäntö, jossa karja päästettiin ns. ulkoruokintaan Vapuna, jos sääs en suinkin salli. Tänä vappuna ei todellakaan näytä sallivan. Lehmät kulkivat tilan ahomailla, etsivät sieltä ruokansa ja samalla olivat tehokkaita maiseman hoitajia. Loppuiltapäivästä ne hakeutuivat jo omatoimisesti tai kutsuttuina lehmihakaan lypsettäviksi. Pikkupoikana oli iltapäivän kohokohta tulla lehmisavuille ripsumaan koivu vihdoilla kärpäsiä pois lehmien kimpusta samalla kun naisväki lypsi lehmät. Lehmisavut eivät pystyneet yksin pitämään lentäviä pörriäisiä poissa lehmien kimpusta, joten lehmien ripsuminen oli tärkeä lisäimenpide  lypsytapahtuman sujumiseksi.

Tuntuu, että vieläkin yli 70 vuotta myöhemmin pystyn aistimaan lehmisavujen tuoksun muistoissani. Palkkioksi ripsumisesta sain juoda heti lypsypaikalla vastalypsettyä maitoa, jota saivat minun lisäkseni talon kissat. Lämpimän kermaisen maidon maku ei sen sijaan ole muisissani säilynyt.

On aivan toisarvoista kiistellä siitä onko Vappu työväen vai ylioppilaiden juhla, kyllä se kevät koittaa kaikille ja on juhlimisen arvoinen asia vaikka tänä vuonna myöhässä tuleekin. Itse koen Vapun maalla syntyneenä, mutta rautatieläisen poikana kasvaneena ennenkaikkea työväen juhlana, jolloin siihen on liittynyt aimo annos paatoksellisuuta. On vain hyvä, että ylioppilaat ja opiskelijat yleensäkin ovat tuoneet Vapun viettoon rentoa iloisutta erilaisin lakitusrituaaleineen ja teekkarien Äpylehtineen ja jäynineen.

Yksi mieleenpainuvimmista jäynistä toteutettiin Tukholman edustalla 1600-luvulla uponneen Wasa-laivan noston yhteydessä. Laivan noustua pintaan löytyi sen kannelta Paavo Nurmen patsas. Se oli oivallinen muistutus ruotsalaisille heidän saatua julistettua Paavo Nurmen ammattilaiseksi ja siten estettyä hänen osallistumisensa Los Angelesin olympiakisoihin v. 1932.

Hauskaa Vappua, roliga Vappen

 

 

 

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    Kiitos pohdinnasta – ei se kirkkokaan kaikkeen ehdi …

    Vappu näyttää jossakin määrin olevan (katolilaisen) kirkon juhlapäivä, jos yle:n sivustoon on uskominen. Lienee kuitenkin niin, että luterilaisissa maissa sen kirjoittajan mainitsema kansanomaisuus, tai pakanallisuus, on ollut vallalla. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/vappu-15 ”Suomen kielen sana vappu on peräisin sanasta Walborga, Valpuri. Vappua on vietetty jo keskiajalla 700-luvulla Saksassa eläneen, pyhimykseksi julistetun nunna Walborgan muistopäivänä…” enpä tiennyt tuota aiemmin ennen kuin innostuin tutkimaan

Jätä kommentti

*