Väylävirasto väärillä raiteilla

Eri vaihtoehdot itäisille ratalinjauksille maakuntakaavoissa. Savon radan oikasuun on helposti liitettävissä pohjoisen suunnalta Heinolan pohjoispuolelle Jyväskylästä tuleva Keski-Suomen oikorata.

Liikenneministeri Timo Harakka sanoi muutama päivä sitten, että olemassa oleville radoille on pyrittävä saamaan lisää liikennettä niiden läpäisykyvyn mahdolistavassa määrin. Nyt kuitenkin ministeriö ja väylävirasto ovat tehneet päätöksen, joka toimii juuri päinvastoin. Päätöksen mukaan virasto perustaa kuntien kanssa hankeyhtiön, jonka tavoitteena on rakennuttaa uusi oikorata itäiselle Uudellemaalle Keravalta Kouvolaan, joka tulee poistamaan kokonaan kaukoliikenteen Kerava-Lahti radalta, joka on Suomen radoista uusin ja paras.

Uusi oikorata vaatii parhaan hyödyn itä-Suomelle tarjotakseen miljardiluokan investoinnit niin Savon kuin Karjalan radoillekin ennen kuin niistä saadaan nopean liikenteen mahdollistavat ratayhteydet. Sillä rahalla on mahdollista saada aikaan paljon enemmän koko rataverkkoa ja sen kehittämistä ajatellen. Pelkkä Kerava-Kouvola oikorata hyödyntää vain Kouvolaa, joka sen myötä pääsee osaksi pääkaupunkiseudun  metropolikokonaisuutta. Itäiselle Suomelle sen merkitys jää vain noin viidentoista minuutin ajansäästöön matkustettaessa pääkaupunkiseudulle.

Samaan aikaan Keski-Euroopassa tehdään EU-rahoituksella suuria satsauksia huippunopeisiin ratayhteyksiin nyt, kun EU-rahaa on elvytysmielessä runsaasti tarjolla. Olisikohan meilläkin aika lopettaa nurkkakuntainen ajattelu ja katsoa rataverkon kehittämistä kokonaisuutena. Meillä on yhden pääradan asemesta kolme päärataa, joista Pohjanmaanrataa on jostain syystä ryhdytty kutsumaan pääradaksi ja siitäkin eteläosaa Helsingistä Tampereelle Suomi radaksi. Sen lisäksi meillä on Savon rata, Karjalan rata ja olisi myös eteläinen rantarata ellei Väylävirasto olisi sen itäistä osaa Helsingistä itään tyrmännyt. Siten jää nopea yhtenäinen rata Turusta Helsingin kautta Pietariin toteutumatta.

Eteläisen rantaradan lisäksi rataverkostamme puuttuu nopea ratayhteys myös Keski-Suomeen onhan Jyväskylä yksi sisä-Suomen isoista keskuksista ja siten ansaitsee oman nopean ratayhteytensä. Itse olen rautatieläissukua ja ollut taka vuosina toistakymmentä vuotta VR:n palveluksessa siitä osan virkamiehenä myös Rautatiehallituksessa. Sen jälkeen olen työskennellyt yli komekymmentä vuotta hankintatehtävissä kuntasektorilla itäisessä Suomessa, joten väittäisin tuntevani myös logistiikka-alaa varsin monipuolisesti.

Tämä tilaisuus rataverkon täydentämiseen täytyy käyttää tehokkaasti hyväksi ja tehdä täydentämisrakentamisesta kattava suunnitelma seuraavaksi kolmeksi vuosikymmeneksi sen sijaan, että näperrellään yksittäisä nurkkakuntaisia ratkaisuja. Koska Väylävirastolta ei tunnu löytyvän tarvittavaa halukkuutta kokonaisuuden suunnitteluun, kannan oman korteni kekoon suunnittelun pohjaksi.

Toteutetaan jo päätetyt Turun tunninjunayhteys ja nopea yhteys Tampereelle tällä vuosikymmenellä. Täydennysrakentamista jatketaan Kerava-Kouvola radan asemesta Savon radan oikaisulla Mikkelistä Lahteen ja siihen liitetään nopea ratayhteys Jyväskylästä Heinolaan. Siten saadaan Lahden oikoradalle merkittävästi lisäliikennettä, jonka rata hyvin mahdollistaa. Karjalan radan oikaisu toteutetaan rantaratana Luumäeltä Kotkan kautta Keravalle, jolloin Karjalan radanvarren teollisuus saa suoran yhteyden etelän vientisatamiin.

Heti suunnittelukauden alkuvaiheessa toteutetaan pääradoilta yhteys Helsinki Vantaa lentoasemalle ja yhteys Suomenlahden alitse Balttian rataverkkoon, jolloin saadaan nopeat junayhteydet aina Keski-Eurooppaan saakka. Suunnittelukauden lopulla toteutetaan vielä läntinen rantaratayhteys Turusta Uudenkaupungin ja Rauman kautta Poriin. Ratainvestoinnit merkitsevät tuossa laajuudessa toistakymmenen miljardin panostusta rataverkkoon, mutta se on investointia tulevaisuusteen, johon on saatavissa merkittävää investointitukea EU:lta.

Tämän vuosisadan puoliväliin mennessä on Suomen rataverkko hyvässä formussa takaamaan nopeat ympäristöystävälliset kuljetusyhteydet koko maahan. Ne Suomi tarvitsee ja noilla toimilla myöskin saa, kunhan ei sorruta nyt näkyvissä olevaan nurkkakuntaiseen näpertelyyn vaan hyödynnetään täysimääräisesti tarjolla olevat mahdollisuudet.

 

 

 

 

 

 

 

 

Jätä kommentti

*