24.02.2023 tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin päätti käynnistää brutaalin hyökkäyssodan Euroopassa naapurimaataan Ukrainaa kohtaan. Putin nimitti sotaansa erityisoperaatioksi, jonka tarkoituksena oli estää Ukrainaa hänen mukaansa maata johtavan ”natsihallinnon” liittämästä maata Länsi-Euroopan yhteyteen. Se olisi Putinin mukaan ollut suora uhka Venäjälle, jonka hän siis pyrki torjumaan vaihtamalla maahan Venäjä-mielisen johdon siinä kuitenkaan onnistumatta.

Putinia ilmeisesti johti harhaan yhdeksän vuotta aikaisemmin Venäjän toteuttama Krimin ja itä-Ukrainan separatisti-alueiden Donetskin ja Luhanskin miehitykset, joihin länsimaat olivat suhtautuneet yllättävänkin vaisusti. Krimillä Putin järjesti näytösluonteisen kansanäänestyksen alueen liittymisestä Venäjään 16.03.2014. Venäjän vahvistaman vaalituloksen mukaan äänestysprosentti oli 83,1 ja heistä 96,7  % kannatti Venäjään liittymistä. Putin oli etukäteen vakuuttanut, että Venäjä hyväksyy kansanäänestyksen tuloksen ja toimii Krimillä ”kansan tahdon” mukaisesti. Venäjä virallisti 18.03.2014  Krimin liittämisen Venäjään. Samoin se tunnusti separatistien miehittämien Ukrainan alueiden itsenäisyydet ja lähetti niihin ”rauhanturvaajiksi” venäläiset joukot.

Länsimaat eivät kuitenkaan jättäneet Ukrainaa pulaan vaan alkoivat avustaa Ukrainaa tuntuvilla ase- ja talousavustusilla ja kun siihen lisätään sitkeä ukrainalaisten maanpuolustushenki, ei Venäjä ole kovinkaan merkittävää sotamenestystä vuodessa saanut. Sodan alkuvaiheessa venäläisten hyökkäys tähtäsi Kiovan nopeaan valloittamiseen Valko-Venäjän alueen kautta, mutta Ukrainan armeija löi heidät takaisin. Ukrainan presidentiksi vuoden 2019 presidentin vaaleissa noussut muulle maailmalle tuntematon TV-koomikko Volodymyr Zelenskyi osoittautui kriisitilanteessa taitavaksi johtajaksi, joka osasi jo taustansakin vuoksi hyödyntää osaavana mediapersoonana tehokkaasti julkisuutta Ukrainan avun maksimoimiseksi.

Sodalla on ollut laajasti vaikutusta kansainväliseen politiikkaan, kun Venäjää on rangaistu laajoilla kansainvälisillä pakotteilla, jotka kuitenkin näyttävät purevan Venäjään hitaanlaisesti, kun mittarina käytetään pakotteiden vaikutusta Venäjän sotatoimiin. Sen sijaan sota vaikutti nopeasti myönteisyyden lisääntymiseen kansalaisten keskuudessa Natoa kohtaan Suomessa ja Ruotsissa jopa niin, että poliitikot kummassakin maassa taisivat kallistua Natoon liittymisen kannalle vasta kansalaismielipiteen paineessa. Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa 18.05.2022 klo 9.00 Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille. Naton jäsenmaista hakemukset ovat ratifioineet kaikki muut maat paitsi Turkki ja Unkari, jotka ovat nähneet tilanteessa kiristyksen mahdollisuudet niin johtajille itselleen ja myös mailleen, joiden ihmisoikeustilanteet ja oikeusjärjestelmät ovat olleet pitkään EU:n kritiikin kohteena.

Vaikka kaikki Nato-maat eivät siis ole Suomen ja Ruotsin liitymishakemuksia ratifioineetkaan niin Suomen eduskunta päätti kuitenkin omalta osaltaan hyväksyä Nato-sopimuksen vielä nykyisen eduskunnan aikaan 01.03.2023. Äänestyksen tulos oli 184-7, joten liittymisajankohta riippuu tästä eteenpäin kokonaan noista kahdesta änkyrävaltiosta ja niiden johtajista Recep Tayyip Erdoganista ja Viktor Orbanista. He kumpikin pyrkivät pitämään myönteiset välit Putiniin Ukrainan tilanteesta huolimattaja suhtautuvat Ukrainan avustamiseen pidättyväisesti ja samasta syystä eivät ole kannattamassa Suomen   ja Ruotsin liittymistä Natoonkaan. Voidaankin kysyä onko Naton ns. avoimien ovien periaatteella mitään merkitystä, kun yksikin poikkiteloin asettuva Naton jäsenmaa voi torpata puolustusliiton laajenemisen.

Ukrainan alue on historian saatossa ollut monille kansoille läpikulku paikka aina hunneista ja mongooleista alkaen. Myös viikingit suuntasivat matkoja jokireittejä pitkin Ukarainan halki aina Konstanttinopoliin saakka ja olivat myös perustamassa Kiovan kaupunkia 800-luvulla vaikka asutuskeskus oli alueelle muodostunut jo 400-luvulla. Alue on suurelta osin hedelmällistä tasankoa, joka tunnetaan mustan mullan alueena. Ukraina on toiminut aikojen kuluessa todellisena vilja-aittana, joka on vientiviljansa ansiosta ruokkinut laajalti maapallon väestöä.

Viimeisimpänä Ukrainan yli pyyhkivät Hitlerin panssarivoimat salamasotahuumassaan. Ukrainalaiset olivat valmiit ottamaan heidät vastaan pelastajina Neuvostoliiton ikeestä, mutta natsit eivät valloittamiensa alueiden kansoja kunnioittaneet lainkaan. Natseille he olivat ainoastaan orjatyövoimaa heidän kivihiilikaivoksiinsa tai polttoainetta keskitysleirien uuneihin. Toisen maailamansodan jälkeen tilanne Ukrainan osalta ei muuksi muuttunut se oli yksi Neuvostotasavalloista ja itsenäistyi vasta Neuvostoliiton hajoamisprosessin yhteydessä 24.08.1991. Itsenäisessä 603.628 neliökilometrin Ukrainan tasavallassa asuu 45,5 miljoonaa asukasta joista pääkaupunki Kiovassa 2,8 miljoonaa.

Itsenäisen Ukrainan ensivuosikymmenet olivat epävakaata aikaa, joka vakiintui vasta 2019 pidettyjen presidentin vaalien jälkeen, kun presidentiksi tuli valituksi TV-koomikkona tunnetuksi tullut Volodymyr Zelenskyi selvällä äänten enemistöllä. Uusi presidentti pyrki alusta asti liittämään maataan lännen yhteyteen mikä ei tietenkään sopinut Venäjälle ja sen entistä itsevaltaisemmaksi muuttuneelle presidentille Vladimir Putinille. Ilmeisesti Putin kuvitteli saavansa Ukrainan nopeasti polvilleen hyökkäämällä suoraan Kiovaan kuitenkaan siinä onnistumatta. Eikä vuoden sotiminen ole tilannetta muuksi muuttanut. Lännen runsaan materiaalisen avun turvin ja ukrainalaisten urhean puolustaustaistelun eivät Venäjän joukot ole juurikaan edistyneet sota- toimissaan.

Nyt on oikeastaan enään kysymys siitä mitenkä sota saadaan loppumaan niin, ettei Putin menetä kasvojaan kannattajiensa silmissä. Paras tapa olisi se, että Putin väistyisi Kremlin johdosta takavasemmalle, mutta se kehitys ei ole ainakaan vielä näkyvissä, kun hänelle korvaajaa ei ole näköpiirissä. Niinpä sota saattaa jatkua vielä pitkäänkin jäätyneenä konfliktina Keski-Euroopan kupeessa. Sodan kylkiäisenä Suomi liittyi Naton täysjäseneksi 4.4.2023, kun Turkki ja Unkari olivat viimeisimpinä Nato-maina hyväksyneet Suomen liittymisen.