Turhauttava erityisyys

Synnyttäessäsi lapsen ajattelet, että suloinen pienokaisesi tulee kyllä pärjäämään elämässä, kun vain muistat rakastaa ja tukea häntä tarpeeksi.

Ajattelet vauvavuosien valvottujen öiden keskellä, että sitten helpottaa, kunhan lapsesi kasvaa isommaksi.

Olet niin väärässä.

Ainakin silloin, jos lapsesi on ns. näkymättömästi erityislapsi. Lapsi, josta ei näy päällepäin mitään erikoista. Kaikki sujuu erittäinkin loistavasti.

Kunnes.

Päiväkodista kotiin palaa huutava, kiukkuava, itkevä ja sisaruksia kiusaava hirviö. Koulusta palaa piru, joka uhkaa tappaa sinut tai itsensä, jos hän joutuu tekemään läksyt. Monesti pelkkä ateria hetkikin saattaa olla yhtä taistoa. Saati iltapuuhat. Nukkumaanmenosta puhumattakaan..

Kukaan ammattilainen ei nää lapsessasi mitään erikoista ja sinun kertomasi tarinat kaikuvat seinille. Puhut silkkaa paskaa, koska ei niin suloinen ja hyväkäytöksinen ihmisen alku voi olla millään tavalla hankala.

Sinä vanhemapana teet siis ilmeisesti kotona kaiken päin persettä, koska lapsi oireilee vain kotona.

Yrität palaverista toiseen kertoa, että lapsella purkaantuu nimenomaan turvallisessa ympäristössä se, että hän on tsempannut, niin kovasti kodin ulkopuolella. Lapsi tietää, että vanhempi rakastaa häntä ehdoitta ja ikuisesti, niinpä hän antaa kaiken kuorman vyöryä rakkaan äitinsä ja isinsä niskaan.

Olet lukenut tuon edellä mainitun niistä samoista oppaista, joista myös ammattilaiset ovat oppinsa saaneet. Monesti tuntuukin, että jotkut ovat tainneet nukahtaa tuon faktan kohdalla ja aloittaneet vahingossa lukemaan kirjaa uudelleen ihan eri kohdasta hypäten tuon tärkeän sivun yli.

Olet niin turta siitä saastan määrästä mitä me erityislasten vanhemmat joudumme kohtaamaan, että saataisiin oikeaa tukea lasten kasvuun.

Resurssisana on tullut erittäin tutuksi, eikä todellakaan missään positiivisessa mielessä.

Milloin aletaan puhua asioista niiden oikeilla nimillä, eikä tungeta vanhempia kursseille Miten olet mallikelpoinen vanhempi? Aivan, kuten työttömiä tungetaan ”kättelykursseille”, ei kun siis Kuinka olet työtön työnhakija? Kaunistellaan tilastoja.

Montako huostaanottoakin tässä Suomen maassa olisi vältetty sillä, että ei olisi vain kehoitettu vanhempia halimaan lastaan enemmän, niin kyllä se siitä. Entäs, jos se ei ookaan Kyllä se siitä? No vanhempien taidot ovat puutteelliset ja he eivät osaa kasvattaa lastaan.

En ole nähnyt vielä ainuttakaan käyttöohjetta meidänkään erityislapsen kourassa syntyissään. Ellei se vihkonen sitten ole jäänyt tuonne jonnekin kohdun ja pimperon välimaastoon pyörimään.

Jos se ammattilainenkaan ei olevinaan nää lääketieteellisiä keinoja parantaa ja tukea lapsen kehitystä, niin miksi ihmeessä oletetaan ja odotetaankin, että perus kelpo vanhempi aina tietää mitä tehdä silloin, kun mikään ei tunnu auttavan?

Sen takia me HYVÄT erityislasten vanhemmat haemmekin itse apuja lastemme kehitykseen.

PAHAT vanhemmat eivät hae lapsilleen tukea, vaikka mikä olisi.

Silti saamme vastaan valtavia tuulimmyllyjä, epäilyksiä vanhemmuudesta ja kotioloista, syytöksiä milloin mistäkin ja katseita, että Onkohan nyt todella noin?

Siinä vaiheessa tekisi mieli nousta penkistä ja huutaa, mutta emme me uskalla niin tehdä, vaikka kuinka sisällä kiehuisi.

Miksi?

Voi, että huomaa kyllä, että olet aivan loppu vanhempana ja jos raivostut noin vähästä noin paljon, niin varmasti myös kotona helposti kiehuu yli ja juuri sen takia tarvitset itse nyt vähän opastusta vanhemmuuteeen, eikä niinkään lapsi.

Seuraavaksi huomaatkin, kun on pari sossun tätiä juttelemassa kotona kaikkea hienoa, että miten voisi ehkä toimia jne.

Lapsi jää taas vaille tukea erityiseen kasvuunsa, mutta siinä vaiheessa meistä heikoimmat ovat jo niin loppu kaiken pyörityksen ja nättien puheiden jälkeen, että unohdamme jo itsekin, että alunperin olimme hakemassa vahvoina neuvoja lastamme varten.

Silloin alussa olitte ehkä vielä vahvoja ja optimistisia, että vielä kaikki kääntyy helposti paremmaksi.

Kuinka naivisti olikaan ajateltu, että lapsetkaan saisivat nykypäivänäkään helposti tarvittaessa tutkimuksia ja tukea neurologiseen kasvuunsa liittyen.

Sinä pilasit vanhempana lapsesi, joten myös korjaat sen itse.