Voe jospa piäsis vielä eläkepäevillä kaoppaan töehi. Ihan mikä työ vuan kävis. Sunnuntae palakasta voejjaan neuvotella. Puolet suapi viijjä aenakii ja jos tiukkoo tekköö ee tarvii korotusta maksoo alakuunkaan.

Tämä sillä eellytyksellä, että tuo pamilaesen Marjaana Järveläesen laskelmat on paekkoosa pitävijä. Ja aenahan nyt järjestäytynneen immeisen antamat tiijjot on kohillaan.

Ohheisen jutun antamilla lukemilla piäsin tulokseen; ”Sunnuntaelisien leikkaus tekisi jopa 300,00 euroa kuukaudessa.”

Alunperin sunnuntaelisät ovat siis luokkoo 1200,00 eoroo, jotta vaikutusta tulis se kolomesattoo. Vähän jälempänä ko. ammattiliitto maenihtoo vähennyksen olevan kuukauspalakasta jopa kolomisen rosenttija.

Ihan vuan piässälaskiin tunnustas Marjaanan kuukauspalakka pyörivän kymppitonnin luokassa, kun kolomensaan vähennys on kolome rosenttija.

Tämmösillä luvuilla suahaan sitte immeiset kuohuksiin ja lakkaattija huitomaan toreile, kun ei keritä miettimään mittee nuo numerot tarkottaa. Pilikut ja summat ee sielä päenkään.

Toesaalta, mikäli Työsuojeluvaltuutettu Marjaana oekeesti suappii tuommosta palakkoo, niin  siinä tappauksessa Marjaanan verottii vähin nousoo, kun niitä hyvätulosija aletaan vähän rankemmin verottammaan. Voe, voe. Mitenhä se Marjaana sitten pärjee???

Oliskohan pamilaesille alakuun muutama matikan tunti paekallaan. Ei ihme, että suahaan höynäytettyvä porukkoo pihalle kesken työpäevän ylleislakkoo suunnittelemmaan.

Aakooteeläesiltähän ei rosenttilaskuja alumpittäen oo kukkaan ies vuatinnakkaan. Sen takija aatohommissa ee tuommosista palakoesta niä untakaan.

Työsuojeluvaltuutettu Marjaana voep kuvasta piätellen olla tulevaesuuteen uskovalla miellellä, sillä käet taskussa ylleislakkoo puuhastellessa työltä hyvinnii suattaa tulevaesuuvessa suojeltuva. Toevotan Marjaanalle mänestystä tavotteessaan.

Ajatus on ollunna kyllä semmonennii, että annettas vuan noehe ay-aktiiviin ja varsinnii niihe pomoloehe sekä tietyn sortin pyrkyripolitrukkiin ajjoo tää Suomi niin täyvvellä vauhilla päen kallijoo, kun vuan suavat kiihtymään.

Sittehän sieltä pohjalta eijjoo kun yks suunta.

Vuan kuitennii toevon, oman ja muitten jäläkikasvuin puolesta, josko kuitennii jokkuu jären hiven löytys, että ies yritettäs.

Ja tämä toevomus koskoo myös vuorneuvvosveropakkoelijoeta, yheksöövaelekymppilöestä piäjohtajiin, kyläpolitrukista piäministerriin – puhumattakkaan kylätoplokkaesta. Valtijon, meijjän kaekkiin, yhteisten yritysten voettoja, jos niitä tulloo, ei herraparatkoon kärsi tässä tilanteessa kylyvee toplokkaehe taskuihi.

Jätin restentin maenihtemata, hiän kun jo älys virkaan tullessaa loeventoo eeltäjääsä ahneutta ja on siitä vähin antanna ymmärtee pitki aekoo muillekkii toplokkaelle. Siis sitä, että voes sitä ahneuttakkii kohtuullistoo.

Tässä vielä kerkiis jottae aatella monnii vouhottaja ennen ens perjantaeta. Jokkuu voes vaekka iänkirjeen laettoo tuone – no empähän sanokkaan mihin. Liittyy kuitennii mm. kuletusallaan.

Kettää lonimata, kaekile oekeen lupsakkoo syksyn alakuva.

Kuva ja kuva jutusta SS 12.9.2015