Kuva Savon Sanomat, netti.

Tuota soppii tuas uatella, kun nuo kolome eläkelläesvesselijä piättivät muuttoo Portukalliin. Tosin eehän nuo vielä oo ies virallisessa eläkeijässä, vuan virmoeltaan ouvat kuiteennii jo elääkkeen suanneet juoksemaan.

Jokkuu aeka sitten saevat vielä virmoeltaan restentin myöntämät vuorneuvvoksiin tittelit. Entiset piätoplokkaat; Raataruukin Sakari Tamminen (61v.), Nokijan Renkaehen Kim Gran (61v.) ja Keskon Matti Halmesmäki (62v.)

Kaekile lupsahtaa tilile miljoonaluokan eläkkeet vuostasolla. Siitähän sitä ee riitä ennee verottajalle, varsinkaan Suomeen, minkäänlaesta ossuutta.

Tosin vakituiset asuntokämpäthän nää joutuu myömään, muuten jiäpi verottajalle harkintamahollissuus kummassako muassa nää vakituisesti kortteerijjaan pittäävät.

Toesekseen joutuu nää vielä kittuuttammaan omillaan vuon par tuon terveyvenhuollon suhteen. Sitä Suomen valtio kun alakaa maksoo vasta kun täöttäävät 63 vuotta. Tässä asijassa tosin on pienen pien toevo, etteivät ne sitä sua. Sen oekeuven myöntää nimiitäen KELA. Tosin sillä ee taejja olla muuta mahollisuutta kum myöntee. Myönteisen piätöksen suantiin riittää, kun hakija laettaa liitteeks lapun jossa ilimenöö, että Suomi vastaa hänen saeraahoejjon kustannuksistaan. Tämmösijä lupsakoeta sopimuksija meijjän politikot on tulleet vässäelleeks. Tääkään lak eijjoo mikkään muinaesjiänne. On tullunna voemaan 2013, joka mahollistaa tuon verovappauven Suomesta suatavaan eläkkeeseen. Tässä asijassa mm. amerikkalaeset ouvat pitänneet huomattavasti paremmin puolesa.

Terveyvenhoetokustannuksiin periminen on tuas EU-luajuinen juttu joka koskoo kaekkija EU-maeta.

Allaoleva juttu: SAVON SANOMAT 30.7.2015. Hiirelä läpsäyttämällä, kuvvoo suop suuremmaks, mikäli kiinnostaa lukkee.

Entinen keski-suomalaenen minister Pekkarinen ärhentel ihan oekein asijasta. Toesaalta on taenna olla yks piättäjistä, kun on tuo verovappaos luotu.

Maenitaan nyt sekkii mistee tää Portukalliin muuttovimma sae kunnola tulta ryysyihiisä.

Vuon 2014 loppupuolela Onnisen piäomistaja Maarit Toivanen muutti koko pessuuteesa kanssa Portukalliin pakkoon tulevija perintöverojaan, jota oes joutunna suomessa maksamaan. Tämän uutisoennin jäläkeen on toestasattoo suomalaesta, piäasijassa hyvvee eläkettä nauttivia, ottaneet mallija Maaritista.

Tästä perintöverostahan tulj tuolloen montae laskelmoo paljonko se loppuinlopuks olis käätännössä. Tulokena olj muutamista miljoonista parriinkymmeneen miljoonaan olevia haarukoeta. Silti jälele oes jiännä satoja miljoonija – Suomessa tienattuja rahoja. Suomalaesen yhteiskunnan antaessa siihen hyvät puitteet. Esmerkiks omistajjiin ja työntekijöetten koulutuksesta lähtiin.

Niin, mitenkähän paljon on tarpeeks? Kun verotuksen jäläkeennii jiäpi vielä reilu miljoona euroo vuossa eläkettä käötettäväks, sen lisäks piäomatulot ja lienöö sielä tililläe lajisa pienempiin tarpeisiin. Silti se ei riitä. Silti ei voe osallistuva piäministerin toevomiin yhteisiin talakoesiin. Kyllä näellä tempuilla on työnantajiin kuppiin viimeaekoena lorahtanna melekonen roelaus urejoo.

Unohtamatta viimeaekaesija suurtoplokkaehen palakakorotuksija, joella nimenommaan petrataan näetä tulevija miljoonaeläkkeitä.

Siinäpä sitä passoo alottoo yhteiskuntasopimusta viäntämään.

Oesko tässä muinaesen ukon totteemuksessa liäkärilleen tähännii asijaan se viisaos; ”Kyllähän se tietysti liika on liikoo, vuon kyllä kohtuussii tuas on liijjan vähän.”

Naatitaan myö tästä Suomen suvesta, jotka vielä tiällä kärvistellään.

Sitä positiivistä uutista uotellessa;

”Voe voe jos minnäe kerran Satumuahan piäsisin

niin tokkopa nyt tuolta ennee poies lähtisin.

Vuan siivetön ei ossoo lentee – vanki se on muan!

Suan huaveilla ja unta nähä minnäe tiällä vuan.”