Tästä sitä Savompoeka jatkaa tiälä Savon Sanomiin puolella.

Vuos taaksepäen heinäkuussa  piätin, tae paremminnii lupasin tyttärellein, alottoo  lokin kirjottelun. Siinä se syntymäpäeväen  seutuvilla sitte alakokii.

Enpähän tuota syntymäpäeveinkään ite muusta tietäs, vuan monj aekoenaan on sen kahtonna tarpeelliseks räntätä, kukapahan mihinnii paperiin.

Synnyin tosiaan heinäkuisen hellepäevän uamuna, pikkusen ennen puoltaviittä. Melekosen pienenä, alle viiskilosena. Etelä-Savossa Haukivuorelaeseen perreeseen viijjentenä lapsena. Minuva ennen olj syntynnä neljä tyttöö. Olin ensmäenen poeka ja minun jäläkeen synty vielä neljä poekoo lissee. Joten oon sen katraan ihan keskeltä.

Tasan viiskymmentä vuotta myöhemmin, sammaan kellonaekaannii,  näen yhen niistä naesista joka olj ollunna sillon -49 paekalla kun synnyin. Sitten viiskymmentävuotta myöhemmin oltiin keskellä Luatokkoo laevassa, kun heräsin ikkunan takkoo kuuluvaan naesten laaluun. Siellä laalovat neljä sisarrusta onnittelulaaluva syntymäpäeväsankarille. Puolviijjen aekaan uamulla. Olin reissun linjakkaan kulettajana ja pikkusen aekanen herätys meinas harmittoo. Leppyminen tulj oekopiätä kun selevis, että yks näestä sisaruksista on pessynnä minut ensmäesen kerran tasan viiskymmentävuotta sitten. Vieläkiin lämpimät kiitokset tuolle sisarusparvelle. Nii se tuo aeka rientää. Tuostae jäläkimmäesestä tappauksesta on jo toestakymmentä vuotta.

Nykyvään liikuskelen piäasijassa kotmuassa junilla ja erlaesilla aotoella tätä suomem`muata ristiir rastiin.

Noeta aekasempija lokija voep käävvä lukasemassa, mikäli kiinnostaa osotteessa:

http://savompoeka.blogspot.fi/

Siirryn tänne Savon Sanomien Blogi-palstalle samala nimimerkillä ja tästä etteempäen Savompojan lokikirjotukset näkkyy tällä sivustolla.

Kerran viikkoon laettelen tänne erlaesista aeheista jutum poekasen. Liikenne suattaa olla yks niistä ylleisimmistä. Muistae aeheista suatan jottae murjasta.

Kirjotusasuna tulloo olemaan sammoo tyylijä mukkaeleva jota ossoon parraete huastellakkii. Ee oo puhasoppista savvoo kirjotettuna, vuan ee täövvellistä kirjakieltäkää. Sitä kun en ossoo sitäkää vähhee.

Uskosin aekasempiin kirjotusten pallautteesta, että melekosen monj kuitennii tätäkii tolokkuvaa, aennae jollaellaella.

Jussinpäevät on vietetty ja lusittu itekukkii tyylillään.

Liikenteen osalta ilimeisesti selevittiin koko muassa kohtuullisen vähillä mänetyksillä ja vaorijoella.

Tuo vitos-/nelostien liikennehän se on mulle tutumpoo. Piäkaapunkiseutulaesethan ne varsinaesesti juhannukselta alottaavat tuon “evakkoreissuun” muaseuvulle perjantaesin ja sunnuntaesin takasi. On sanottava, että sen ne alakaavat osata. Mahottoman vähän ennee nykyisin näkköö ohituksija ohituskaestallakkaan yhtenäesen jonon matkatessa kohti pohjosta. Mikäli sielä jokkuu ohittaa ja kiiloo sitten välliin, jolla suapi aekasiks haetarliikkeen jonnoon on joko ihan untuvikko aoton ratissa tae sitten jokkuu meistä mualaesista.

Piäkaapunkiseuvvulla asuviin kunnijaks on tunnustettava tuo ruuhkassa ajaminen, noen ylleisesti niiltä sujjuu paremmin mittee meiltä väljemmässä asumaan ja ajamaan tottuneilta.

Vuan jos ee tuola harjottelumiärällä ala etoasijoo jo oppija nii sitte sitä ee opi millään.

Nehän harjottelloo jokaikinen arkipäevä sitä ja kahiste päevään. Sielä paekampiällä lyhyemmällä matkalla. Uamusta tungetaan yhteen suuntaan ja illalla takasi. Oppii siinä pakostakkii jonossa olleilemmaan.

 

Teile kaekile lupsakkoo ja tulevaesuuvenuskoesta lämpimän kesän uotteluva.

Jätä kommentti

*