Aihetta terapiaan

Minä en ole käynyt terapiassa. Ikävä kyllä. Aihetta olisi ollut, ja jos olisin käynyt, olisi elämä ollut varmasti mutkattomampaa, vailla unettomia aamuyön tunteja ja pimeää, pelkoa ja ahdistusta.

Minä sitä vastoin pakenin surua, huonoja ihmissuhteita, alentamista ja mitätöimistä. Kärsin, lähdin pois ja sain siitä huonon omantunnon. Luulin, että minun pitää korvata myös muita ihmisiä. Uskottelin itselleni ja muille, että saan vaikeuksista voimaa. Voi olla niin, tai sitten se on itsepetosta. Joka tapauksessa selviydyin – tähän asti.

Depressio on eurooppalaisten kansantauti. Esimerkiksi saksalaisilla esiintyy depressiota keskimääräistä useammilla (9,2 %), kuin mitä EU-maiden keskiarvo on (6,6 %). Tämä tulee ilmi saksalaisen Robert Koch-Instituutin viime joulukuussa julkistaman terveyskyselyn (Ehis) tuloksista. Ykkössijalla on Luxemburg (10 %). Suomen vastaava luku kyselyn mukaan on 6,0 %.

Mediassa arvellaan lukuihin vaikuttavan myös avoimen keskustelun, eli Saksassa depressiosta puhutaan ja ollaan sen seurauksena herkempiä havaitsemaan depressiivisiä oireita.

Saksassa sairausvakuutukset kustantavat pääsääntöisesti psykoterapeuttisen hoidon. Suomessa Kela maksaa potilaan puolesta osan psykoterapeutin palkkiosta.

Suomessakin depressiosta puhutaan ja kirjoitetaan, varsinkin nyt, kun tuli ilmi Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistunut tietomurto. Sosiaalisessa mediassa moni kertoo käyneensä terapiassa. Hyvä niin. Ei mitään avunsaantia eikä hoitoa tarvitse hävetä.

 

Lähteet:

https://www.therapie.de/psyche/info/fragen/wichtigste-fragen/was-bezahlt-die-krankenkasse/

https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia-korvauksen-maara

https://www.rki.de/DE/Content/Gesundheitsmonitoring/Gesundheitsberichterstattung

Jätä kommentti

*