Mentaliteetti: “Ei niin seurallinen ja tykkää olla yksin” – Suomesta mallia Saksaan

Vieremän maisemissa kesällä 2020

Kovin usein ei Saksassa tule uutisia Suomesta. Pari päivää sitten pongahti kuitenkin silmiini uutinen tv-kanava RTL:n sivuilla ja kysymys, sopiiko Suomi malliksi muille maille, etenkin Saksalle? Mallia haetaan koronaviruspandemian taltuttamiseksi syystäkin, sillä Saksassa ja sen naapurimaissa tartuntaluvut ovat paljon suuremmat kuin Suomessa.

Uutisessa pohdittiin, että yhtenä syynä voi olla se, että Suomessa ei ole oikein yhtään suurkaupunkialuetta ja mainitaan, että Suomen suurimmassa kaupungissa Helsingissä, joka on noin Stuttgartin kokoinen, on 640 000 asukasta. Lisäksi jutussa todetaan, että Suomessa on yhdeksän kaupunkia, joissa on yli 100 000 asukasta – Saksassa sellaisia kaupunkeja on 81. Vaikka molemmat maat ovat suunnilleen samankokoisia (Suomessa on 338 440 neliökilometriä, Saksassa 357 386), asuu liittotasavallassa noin 15 kertaa enemmän ihmisiä (83 miljoonaa) kuin Suomessa (5,5 miljoonaa).

Uutisessa tuodaan esille toinenkin ero muihin maihin verrattuna: ”Suomessa ihmiset luottavat suurelta osin viranomaisiinsa. Lisäksi hallituksen koronasääntöjä ei juurikaan vastusteta. Tämä heijastuu myös EU:n parlamentin tilaamasta kyselystä, jonka mukaan Suomessa 23 prosenttia vastaajista sanoi, että lockdown oli parantanut heidän elämäänsä.”

Juttuun haastatellun Helsingin yliopiston tutkijan mukaan tämä johtuu osin myös suomalaisesta mentaliteetista. “Emme ole niin seurallisia ja haluamme olla yksin”, sanoo sosiaalipsykologi Nelli Hankonen.

Väliotsikkoon olikin nostettu omasta mielestäni positiivissävyisesti: Mentaliteetti: “Ei niin seurallinen ja tykkää olla yksin”.

Toden totta. Kyllä etäisyys varmasti vähentää tartuntojen lisääntymistä. Suomen maaseutumalli eli haja-asuttaminen ei siis ole huonommasta päästä monessakaan suhteessa. Siitä on mielestäni hyvä pitää kiinni ja se tarkoittaa muun muassa maaseutukouluja, hyviä teitä ja nettiyhteyksiä. Ja ennen kaikkea arvostusta maaseudulla asumista kohtaan. Pandemian aikana ja sen  jälkeen ei suomalaista mentaliteettiammekaan  enää niin kovasti kummastella.

Jätä kommentti

*