Puut ja kivetkin ovat arvokkaita muistomerkkejä

Tämä paju on istutettu 1920-luvulla.

Saksassa törmää muistomerkkeihin, voisiko sanoa, vähän väliä ja joka paikassa.  Ovat ne sitten kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia tai esimerkiksi puita ja kiviä tai vanhoja puutarhoja, tavoitteena on, että niitä hoidetaan ja että ne säilyvät.

Muistomerkkejä (Denkmale) koskevia lakeja on Saksassa yhteensä 16, ja niiden suojelu kuuluu esimerkiksi Mecklenburg-Vorpommerin (suom. Mecklenburg-Etu-Pommerin) osavaltiossa koulutus-, tiede- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen.

Itseäni harmittaa, enkä ole ainoa, että Suomessa on hävitetty niin paljon hienoja rakennuksia.  Esimerkiksi Jämsässä, josta olen kotoisin, oli aikoinaan merkittäviä puutaloja: kouluja, työväentalo, kauppaliikkeitä. Jos ne olisi aikoinaan kunnostettu, olisi kaupunkikeskusta todennäköisesti paljon arvokkaampi ja viihtyisämpi. Sama koskee Pyhäjärven keskustaa, jossa asuimme viimeiset 15 vuotta.

”Suomalaiset osaavat säilöä, mutta eivät säilyttää.” Tämän on todennut Kirsti Simonsuuri kirjassaan Pohjoinen yökirja (Kirjayhtymä 1981). Tätä lausetta tekee mieli kompata tässäkin kirjoituksessa, ihan senkin takia, että ryhdyttäisiin säilömisen sijasta enemmän säilyttämään, niin että historiamme näkyisi myös arjessa.

Sain käsiini 28-sivuisen esitteen Stettinin haffin alueella dokumentoiduista puista (Förderverein ”Natur und Leben am Stettiner Haff” e.V., Naturpark Am Stettiner Haff: Naturdenkmale&Raritäten 2013), ja ilokseni huomasin yhteyden pyhäjärvisen kotiseutuneuvos Jorma Tulkun työhön dokumentoijana. Hän on nimittäin koonnut kirjoihinsa laajasti Pyhäjärven historiaa, mutta myös samoillut metsissä ja rannoilla kuvamaassa luonnon muistomerkkejä, puita, kiviä, tervahautoja. Ja mikä parasta, kohteisiin liittyy myös tarinoita!

Paikan muisti I – Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärvi -kirja (Tieto&Taitto 2016) kertoo Pyhäjärven ihmisten ja luonnon historioita. Kuvien kohteena ovat hänen muistojensa paikat ja ihmisen entisaikaisen toiminnan jäljet.

Paikan muisti -sarjan toisessa osassa, Pyhäjärvi Ol. rajat ja sydänmaat (Tieto&Taitto 2018) puolestaan kuljetaan Pyhäjärven sydänmailla ja rajapaikoissa. Kirjassa on kuvattuna vanhoja merkkipuita ja paikkoja.

Minä olen tehnyt Jorman kanssa yhteistyössä kaupungin kulttuuritoimen tilauksesta myös videot Pyhäjärven muistomerkeistä ja patsaista sekä Pyhäjärven Kirkonkylän muistomerkeistä.

Nojatuolimatkailijat huom!

Pyhäsalmen patsaat ja muistomerkit -pdf-esitykseen voit tutustua tästä linkistä.
Pyhäsalmen patsaat ja muistomerkit -videoon voit tutustua tästä linkistä.

Pyhäjärven Kirkonkylän muistomerkit -pdf-esitykseen voit tutustua tästä linkistä.
Pyhäjärven Kirkonkylän muistomerkit -videoon voit tutustua tästä linkistä.

 

Jätä kommentti

*