Saksa ei ole pelkkää itää tai länttä

Ueckermünde sai kaupunkioikeudet 759 vuotta sitten eli paljon ennen kuin sinne asutettiin mm. suomalaisia.

Minulta kysytään usein, että missä päin Saksaa asun. Joskus vastaukseksi odotetaan vain Itä- tai Länsi-Saksa tai nykyisin enemmän jomman kumman Saksan puoli. Kysymykseen voi vastata monella tavalla, mutta aina pelkkä itä tai länsi ei riitä, varsinkin kun ilmansuuntiin liitetään taannoin vallitsevat erilaiset yhteiskuntamuodot, ja ne luovat turhaa ennakkoluuloa myös ihmisistä. Varhaisemmasta historiasta löytyykin paljon syvempiä ja mielenkiintoisempia merkityksiä.

Ei ainoastaan yhteiskuntajärjestys, olkoon sitten muodostunut demokraattisesti tai esimerkiksi sodan tuloksen jakamana, anna kokonaiskuvaa maasta eikä kansasta.  Saksa onkin juuri siitä hyvä esimerkki, koska se on hyvin moninainen osavaltioineen ja entisine lukuisine ruhtinaskuntineen.

Saksojen jälleenyhdistyminen 29 vuotta sitten esimerkiksi oli Saksojen toinen yhdistyminen. Ensimmäinen kesti 49 vuotta (Saksan keisarikunta 1871 – 1918). Miehitetty aika Saksoissa puolestaan kesti 41 vuotta 1940 – 1990. Ne ovat vain lyhyitä episodeja Euroopan historiassa.

Kun asuimme Suomessa, vastasin ulkomaalaisille kysyjille, että asun suurin piirtein keskellä Suomea. Monilla heistä ei ollut sen kummempaa tietoa Suomesta kuin, että se on maa, jossa on paljon metsää ja järviä, ja että siellä on vakaa yhteiskunta. He eivät todennäköisesti ajatelleet, että Suomikin on jakaantunut monella eri tavalla, ja että että Länsi-Suomessa ja Itä-Suomessa, pohjoisessa ja etelässä asuvat suomalaiset omaavat omia erityispiirteitään ja joista Pyhäjärvi, jossa 15 vuotta asuimme, on saanut melkein kaikista osansa.

Sen kuitenkin kerroin, että olen kotoisin Jämsästä ja Pyhäjärvi oli ennen 1552 vuotta jämsäläisten erämaa-aluetta. Sitten hämäläisten eräsijoille tulivat savolaiset kaskimiehet, ja nämä uudisasukkaat saivat Kustaa Vaasalta oikeudet alueeseen.

Yhtä mielenkiintoista on se, että kaupungissa, jossa nyt asumme, saattaa olla enemmänkin juuriltaan suomalaisia. Historian kirjat nimittäin kertovat, että Ruotsin kuningatar Kristiina päätti asuttaa vuonna 1648 Ueckermündiin suomalaisia (ja liivinmaalaisia). Suomihan oli silloin Ruotsin suurvallan alainen, kuten myös Ueckermünde tuli siitä osaksi vuoden 1648 Westfalenin rauhassa. 30-vuotinen sota (1618 – 1648) oli tehnyt Ueckermündissä valtavaa tuhoa ja sen 1600 asukkaasta vain 15 oli jäänyt henkiin. Sitten sinne tuli suomalaisia.

 

 

Lähteitä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_keisarikunta

Jorma Tulkku: Pyhäjärvi-esite 2019

https://de.wikipedia.org/wiki/Ueckerm%C3%BCnde#16._bis_19._Jahrhundert

Jätä kommentti

*