Saksan ja Suomen eläkkeiden vertailua

Nainen Spreen rannalla Berliinissä. Kuva Matthias Oertel

Ulkomaille muutossa on otettava kaikenlaista huomioon. Suomessa byrokratia hoituu yleensä muutamalla ilmoituksella, mutta Saksassa eivät kansalaisten digitaaliset palvelut ole vielä niin pitkällä. Esimerkiksi muuttoilmoitus Suomessa netin kautta tehtynä lähtee saman tien maistraattiin ja muihin viranomaisrekistereihin.

Saksassa asiakkaita palvellaan vielä enemmän kasvokkain. Toisaalta se on mukavaakin.  Ajan virkailijoille on saanut tähän mennessä hyvin, eikä itse tarvitse täytellä papereita eikä istua koneen ääressä – sitä kun tulee tehtyä työkseen, tai yrittää soittaa palvelunumeroihin.

Uuden asuinpaikkani kaupungintalolla ilmoittauduin määräaikaan mennessä, hyvissä ajoin asukkaaksi ja sain siitä todistuksen, jolla puolestaan hoituivat pankki- ja vakuutusasiat. Ja koska saksalaisilla ei ole henkilötunnuksessa identifioivaa lopputunnusta, osoite määrittää henkilöllisyyden. Virastoissa ihmeteltiinkin sitä, että passissani ei ole merkittynä osoitetta. Asukastodistus on siis syytä säilyttää hyvin.

Kävinkin läpi vanhoja asiakirjojani, jotka onnekseni olin  säilyttänyt. Niiden joukossa oli arvio eläkekertymästäni vuodelta 2004. Suomessahan eläkearvion voi tulostaa vaikka joka päivä netistä, mutta tämä arvio siis oli Saksan ajoilta, kun asuin siellä 1993 – 2004. Kertymään on huomioitu muun muassa kauppaopistossa opiskeltu aika, mutta ei yliopistossa opiskelua.

Selvittelin miten lie Suomessa, ja sain tietää Kelan sivuilta, että Suomessa eläkettä kertyy ammattiin- ja korkeakoulututkintoihin tähtäävistä opinnoista, jotka on suoritettu vuonna 2005 tai sen jälkeen. Se ei siis koske minua, mutta Saksan järjestelmän mukaan saan näistä opinnoista ja tutkinnoista eläkettä. Ja kuten Suomessa, Saksassakin eläkettä kertyy myös äitiys- ja vanhempainloman ajalta.

Saksassa korotus eläkkeisiin

Viime viikolla (11.11.) uutisoitiin saksalaisessa mediassa, että saksalaisten eläkkeet nousevat ensi heinäkuun alusta, lännessä 3,15 ja idässä 3,92 prosenttia. Korotukset koskevat noin 21 miljoonaa eläkeläistä.

Lisäksi koalitio pääsi yksimielisyyteen peruseläkkeen maksamisesta. Peruseläke on lisä niiden pienituloisten eläkeoikeuteen, joilla on 35 vuotta takanaan työn, lasten kasvatuksen tai -hoidon kautta. Uudistuksen mukaan heillä on melkein sama asema kuin jos olisivat näiden 35 vuoden aikana ansainneet 80 prosenttia keskipalkasta.  Saksassa keskipalkka on noin 3000 € kuukaudessa. Tässä tilastossa ei ole mukana itsensä työllistäjät, pienipalkkaiset tai sivutyötätekevät.

SPD-johtajan Malu Dreyerin mukaan eniten peruseläkkeestä hyötyvät naiset.  Minäkin, sillä kuuluin vuosina 1993 – 1997 tuohon lapsia kasvattavaan ryhmään. Jos taas olisin ansainnut 35 vuoden ajan 80 % keskimääräisestä ansiosta, saisin laskureiden mukaan 65-vuotiaana eläkettä 1.137 € kuukaudessa. Vaikka tämä on yksinkertaistettua spekulaatiota, antaa se jotain suuntaviittaa, kun haluaa verrata maiden eroja.

Saksassa puhutaan peruseläkkeestä, Suomessa takuueläkkeestä (täytenä 784,52 € kuukaudessa, 2019), jonka voi saada vain silloin, kun ei ole muita eläkkeitä.

Kuten käytännössäkin huomataan, puhuvat tilastot karua kieltään: Naiset ovat Suomessakin eläkehäviäjiä. Muun muassa Ylen artikkelissa 12.11.2019 tuotiin esille sukupuolten eläke-erot. Ongelmaan on kiinnittänyt huomiota Euroopan unioni, joka on huolissaan ikääntyneiden naisten köyhyydestä. Miehiin verrattaessa köyhyys on kaksikertainen riski.

On hyvä ajoissa tiedostaa oma eläkeoikeutensa ja laskeskella tulevaa elintasoa, vaikka aikaa siihen olisi vielä vuosia. Ihan helppoa ei ole eri maiden sosiaalijärjestelmien vertaileminen – Euroopan sisälläkään. Esimerkiksi sairausvakuutusjärjestelmä on Saksassa ihan erilainen kuin Suomessa. Siitä voisi kirjoitella toisen kerran.

 

https://www.tyoelake.fi/paljonko-saan-elaketta/opiskelija-saa-elaketta-tutkinnosta/#title

https://www.tagesschau.de/inland/renten-111.html

https://yle.fi/uutiset/3-11062392

Jätä kommentti

*