Anna äänesi kuulua. Perusta blogi!

Vauvakuumetta

Koko Suomi suli hymyyn valtakunnan ihmeellisen vauvauutisen kuultuaan. Lepertelyä leijuu ilmassa kuin syksyn lehtiä. Onnitteluja sataa ropisemalla kuluneen kesän malliin. Joku saattaa jopa nauraa hekottaa, että presidentinvaalit on nyt pidetty. Jos ei voittaja vielä kuukauden alussa ollut kaikille selvä, nyt on. Säästyypä pitkä euro, kun asia vain julistetaan Twitterissä. Kun perillinen syntyy näin passeliin aikaan, […]

Lue lisää

Metsään on tullut jo syys…

Syksy on vuodenajoista lempein ja aistikylläisin. Se on pehmeä, utuinen ja hiukan uninen. Lämpimän sävyiset värikuvat painuvat silmien pohjiin, voimakkaat ja vahvat kypsymisen tuoksut valmistavat luopumiseen. Mieleen nousee hienoinen kaipaus, ikävä ja haikeus. Kesän kiihko vaihtuu kypsään aistillisuuteen. Valo vähenee, pimeys hiipii takaovesta ja mieli rauhoittuu rakentamaan talvipesää itselleen. Syksyisin metsä vetää ihmisiä puoleensa. Marjat […]

Lue lisää

Syksyn lauluja

Laineet lipuvat harmaasti rantaan järvellä on torjuva katse älä tuo venettäsi vesille pysy rannalla variseva lehti lehdet irtoavat yksi kerrallaan julistavat syksyn alkaneeksi kaste nostaa vilua jalkapohjiin ruohonkorret eivät nouse älä tule vielä syksyinen tuuli pysy halla loitolla kauan älä vie kesää talven taakse syksyn sato on säilömättä kesäinen rakkaus kestä vielä usvaisten aamujen sumut säilytä hyväilyt […]

Lue lisää

Nenää pusertamalla saa veren

Meiltä kysellään ja monet jakavat eteenpäin erilaisia nettikyselyjä: ”Mikä eläin, hymiö, kasvi, kaupunki, kehon osa, kieli, kirja, kirosana, kännykkätyyppi, mineraali, planeetta, rakennus, tietokonepeli, vessapaperimerkki tai vitamiini olet? Kuka elokuvanäyttelijä, historian hahmo, poliitikko olet, olit tai haluaisit olla”? Minkä täytisen tähden pitäisi haluta olla jotain muuta kuin on? Vaikka kodin tekstiili, ötökkä tai tietokonepeli. Hyvä kun […]

Lue lisää

Onko meillä varaa hukata kokonainen järvi osa 2

Vuosi sitten kirjoitin 12.8. 2016 blogissa: ”Horonjärven (Vesanto) vesi on muuttunut hiutaleiseksi, sameaksi ja siinä kelluu neonvihreitä, kosketuksesta hajoavia hippusia ja rantaveden pinnalla on kelmu. Vesi on samentunut niin, ettei näe enää 30 cm syvyyteen. Ei puhettakaan uimisesta tai saunaveden ottamisesta. Miten näin on päästetty käymään, kuka on vastuussa? Kuka on pilannut lasten uimavedet, lakkauttanut […]

Lue lisää

Saa rakastaa – ei saa rakastaa

Tuore rakkaus on ihmeellistä. Varsinkin nuorten ja kauniiden ihmisten. Sitä hurmiota on sivullistenkin mukava katsella. Hyvää mieltä hyrisee uuden parin ympärillä. Ensirakastuneet ovat niin viattoman onnellisia, että lähiympäristö ja aivan sivullisetkin sulavat hellään hymyyn ja lepertelyyn aivan kuin vauvan koppaan katsoessa. Silmät seisahtuvat katsomaan taaksepäin omaa ensirakastumisen ihmettä. Vaikka jokainen kokenut tietää, että yrttihunajainen hormonihurma […]

Lue lisää

Vielä on kesää jäljellä… vai onko?

Vielä on kesää jäljellä vielä tulee kauniita päiviä vielä voit löytää ystävän vielä tilaisuuden saat Hoilataan Mamban biisissä. Mitä sitten, vaikka olisikin. Juhannus on joka tapauksessa mennyt, eikä mikään tunnu enää miltään. Arkielämä on auttamattoman tyhjää. Juhannuksina maaseuduilla leijailee outoa taikaa ja menneitten aikojen kosketuksia. Niitä aistimaan vääntäytyy urpoinkin citycani. Vaikka ei ymmärtäisi mitään ja […]

Lue lisää

Kesälapsia

He kiljuvat pihamaalla juoksevat kilpaa talon ympäri tanner tömisee ja siinä he ovat sisällä ja kaikki ovet auki “älkää päästäkö itikoita sisälle!” märkiä pyyhkeitä ja uimahousuja ja kuormittain hiekkaa lattialla He huutavat mehua ja karkkia ja kaikki makea maittaa mutta valmistamasi suosikkiruoka pyörii haarukan työntelemänä pitkin lautasta ja pöydälle “jälkiruokaa!” ja mustikkapiirakka tipahtaa tietenkin juuri […]

Lue lisää

KESÄJANO

Hyvä vasikka elää juomallakin Kesän tullessa sisäruokintakausi loppuu ja ruoka-juomaelämä siirtyy ulkoilmaan. Parvekkeet ja patiot laitetaan kesäkuntoon. Ravintoloiden terasseilla tuolit ja pöydät levittäytyvät kutsuvina toreille ja kaduille. Niitä on vaikea ohittaa, sillä yksi kesärentoutumisen houkuttelevimmista mielikuvista on istuminen mukavassa tuolissa D-vitamiinin kyllästämässä ulkoilmassa lasi tai tuoppi kädessä. Lämmin auringonpaiste tai kuuma sauna ja kylmä juoma. […]

Lue lisää

Kevään kohinaa jokaiselle!

Kesä on tuloillaan ja luonto tulvii ihmeitään. Jokainen kevään ensimmäinen krookus ja narsissi on ihme, jokainen hiirenkorva ja siitä kehittyvä lehti samoin. Sen jälkeen vihreää työntyy niin vauhdikkaalla kohinalla, että enää ei ehdi kiinnittää huomiota yksityiskohtiin, vaan kaikki on yhtä vihreän kirjavaa massaa. Puutarhureilla ja pienenkin pihan omistajilla on täysi työ pitää kurissa kaiken valtaavaa […]

Lue lisää

Roinat pois osa 2 / 2

Kuukausi oli kulunut. Poistetuissa tavaroissa ei ollut yhtään sellaista, jota olisi kaivannut. Onelma ei kertonut projektistaan Pinjalle, jonka mielestä kodin piti pysyä muistoineen sellaisena kuin se oli aina ollut, ja äiti säilöisi hänen lapsuutensa ikuisuuteen asti. Kirjahyllyn käsittely oli suuri ja vaikea urakka.Onelma oli lykännyt sitä päivästä toiseen. Hän kertasi Marikon lauseita: – Kirjan kirjoittaminen […]

Lue lisää

Roinat pois! osa 1 / 2

– Huomenna se alkaa, elämän kevät ja lopputalvi. Puhdista elämäsi-ilta Feminiinien talolla oli ollut kutkuttavan kiinnostava. Onelman poskia laikuttivat punaiset innostumisen läiskät ja aivoissa kuhisi kuin kevätauringon lämmittämässä kyypesässä. – Kun siivoat kotisi turhasta tavarasta, siivoat myös oman mielesi ja teet tilaa uudelle elämässäsi. Asiaansa uskova, kiihkeä luennoitsija, Marikko Vöttyläinen, oli kuin piikkilangasta vääntäen johdattanut […]

Lue lisää

Litra räkää vai kilo vastarevittyjä rupia?

Vaalien alla elämä on yksitoikkoista jaanaamista. Puhkihaalistuneita ja -kuluneita aiheita jankutetaan, inkutetaan ja vänkytetään loputtomiin, vaikka niihin ei ole mitään muutosta tai parannusta saatu aikaan tähän mennessäkään. Ehdokkaat eivät nuorene muuten kuin painetuissa kuvissa, jotka illistelevät lehdissä, autoväylien varsilla liikennemerkkeinä ja tarttuvat ilkeästi sormiin postilaatikosta. Ei edes bussissa saa istua rauhassa kun selkänojista ja kuvaruudusta […]

Lue lisää

Minna Canthin patsaalla 19.3. 2017

Maaliskuun 19. päivä on syntymäpäiväni, ja sää on keväinen. Näen tästä suoraan loskaiselle Hapelähteenkadulle ja sivusilmällä Kuninkaankadulle ja Maaherrankadulle. Taakseni jää Asemakatu. Kanttilaa en näe, taloa jossa asuin, kirjoitin ja hoidin kauppaa. Kuuluvat sinne suunnittelevan asuntoja, poikkitieteellistä taidestudiota, teatteritilaa ja kotimuseota. Pitkään ovat pitäneet 1850-luvulla rakennetun rakennuksen pystyssä ja saaneet sen suojelukohteeksi. Paljonko vuosia on […]

Lue lisää

Minä olen suomalainen nainen!

Suomalaisuus, se näkyy askeleistani. Ei ruusuntippoja, korkokenkäkukkasia. Näin tarpoivat jo äitiemme äidit umpihangessa haarojaan myöten. Suomalaisuus, se kuuluu puheestani. En heittele serpentiinejä ilmaan. Sanani ovat persjalkaisia ja tosia torilla kännykkään huudettunakin. Minulla on tasa-arvo ja vapaus tehdä työtä kahden miehen edestä. Euroni on kahdeksankymmentä senttiä, tilipäivänä juon jätkiä pöydän alle. Olen Elovena-tyttö, iätön kumppani miehelle, […]

Lue lisää

Naisen elämää ja vähän miehenkin

Naisen ja miehen elämisen eroja mitataan mm. euroilla, vyötärön senteillä ja tunneilla. Naisen eurosta löytyy yhtä monta tutkimustulosta kuin on tutkijaakin. Heiluri liikkuu 83 sentin ja miehen 100 sentin eli euron välillä. Samalla tavalla mitataan eriarvoisuutta vyötäröiltä. Miehen vyön suositeltava mitta on vähintään 102, mutta naisen uuma ei saisi ylittää 88 senttiä. Mies saa siinäkin […]

Lue lisää

Kehu-TV

Ensimmäisessa osassa haukuin televisiota, toisessa osassa lupasin kehua. Siksi tämän kirjoittaminen on viivästynyt. Ottaa koville. Olen yrittänyt veivata näkökulmaani myönteisempään suuntaan, ja tullut tulokseen, että kokonaisuuden ja katselijoiden onnellisuuden kannalta suurinta huippua ja kuuminta hottia on kohdassa E = Elämän tarkoitus. Hapuilin apua Finnpanelin tilastoista vuodelta 2016. Sieltähän pitäisi pulpahtaa suomalaisen tv-katsomisen synkimmät salaisuudet, kauhukabinetit […]

Lue lisää

Tatuoitu kokki murhaa Nojatuolibataatin

Kirjoitus on kaksiosaisen TV-pohdiskelun jäkätysosa. Toisessa etsin myönteisiä asioita. * Televisio, os. pirun silmä, möllöttää useimmissa olo- ja makuuhuoneissa. Jopa koko seinän kokoisena, kun isompaa ei mahdu. Usein se jää sisustustauluksi, koska on helpompi ja nopeampi katsoa kännykästä tai tabletilta. Pakollisella mediamaksulla saa lukuisilta kanavilta ympäri vuorokauden tuutin täydeltä mieltä nostattavia, yleissivistäviä ja hyödyllisiä ohjelmia. […]

Lue lisää

Santtu 17 v

Autoni täyttää tänä vuonna 17. Hän on lempinimeltään Santeri Dahlia, entisen ravurin mukaan. Santtuni on ravannut uskollisesti kuljettaen minua ja tavaroitani paikasta toiseen ja kolmanteen. Se ei ole mikään makeilu- eikä komeiluvehje, vaan siirtymis- ja rahtausväline. Se on kuljettanut / kuljettaa suksia, polkupyöriä, ruohonleikkureita, polttopuita, harkkoja, salaojaputkia, lautoja, sementtisäkkejä, hiekkaa, multaa, perunoita, porkkanoita ja tietenkin […]

Lue lisää

Rasvamaksa ja tipaton tammikuu

Joulu on suoritettu, suklaat syöty ja kuusen karsijaiset pidetty. Viimeiset neulaset imuroidaan juhannuksena. Joulun alla luuli maailmanlopun pian koittavan, vuoden vaihteessa huomasi yllätyksekseeen, että elämä jatkuu. Paluu arkeen saattaa olla ankara. Katumusta lykkää kuin krapulassa konsanaan: Mitä kaikkea lienee tullut tehtyä? Kun suklaan turvottamien silmäluomien alta alkaa nähdä vähän peilikuvaansa, säikähtää pullahtanutta vyötäröä, joka vyöryy […]

Lue lisää

Pieniä joulurunoja

Joulu on piparintuoksuisia pikku sormia, kulkusten kilinää ja tupsulakkien leikkiä. Joulupukilla viisaan vanhuksen kasvot. * Jouluna rakkaus ja muistot ovat lähellä. Sinä sytytät kynttilän lapselle, jonka hiuksissa lumitähdet kukkivat, ikävä kimaltaa siipien päissä * Ripustan koristetta kuuseen, kätesi tarttuu omaani. Sinä, kuuseni, vahva ja suojaava. Minä, hyasinttisi tuoksu. * Jouluna kaipaan sinua, joka unohdit nopeammin […]

Lue lisää