JOULUPUKIN PÖKSYPULMIA

Joulupukin lähtiessä kierrokselleen täytyy vaatteiden olla tiptap-kunnossa. Hyvissä ajoin ennen jouluviikkoa Muori asteli vaateaittaan ottamaan matkapukineita tuuletettavaksi ja tarkastettavaksi. Kopisteltuaan niistä hiirenpapanat ja oravanpesän pois hän asetteli punaiset nutut ja housut pyykkinarulle pakkasen raikastettavaksi.

Laitellessaan housuja narulle Muorin tarkkaan silmään pisti niiden vyötärön seutu. Hän levitteli pöksyjä käsissään ja mittaili leveyttä. Pukki ei ollut käyttänyt niitä viime jouluna, kun keikat olivat peruuntuneet, ja nyt kahden vuoden kuluttua housut näyttivät kutistuneen pukin mahaan verrattuna.

Muori kertasi mielessään kulunutta vuotta. Edelliseksi jouluksi 2020 oli tietenkin varattu ruokaa entiseen malliin eli reilusti yli kulutuksen. Näin oli aina tehty, Pukki oli tankannut runsaan jouluaterian niin kuin kierrokselle lähtiessään, vaikka oli pysytellyt kotona koko aattoillan. Sen lisäksi hän oli illan mittaan ikävystyneenä veistänyt kinkkusiivun aina ohikulkiessaan, napannut videotapaamisten välillä joulutortun tai piparin kävellessään hermostuneena edestakaisin. Ryypännyt joulukaljaa niin, että oli jo puolenyön aikaan melkoisessa hiprakassa. Jatkuu

Normaalivuosina Pukki laihtui roimasti kiertäessään ympäri Suomea. Painonhukan korvaamiseksi hänen piti mättää reilusti proteiini- ja hiilihydraattipitoista ruokaa aina loppiaiseen asti. Näin hän teki kuluneena vuonnakin entisestä tottumuksesta.
Sen jälkeen Pukki käytti normaaleja, mukavan joustavia ja virttyneitä arkiketineitään. Ei tarvinnut edustushousuja, kun ei ollut ainoaakaan kesäkeikkaa edes juhannusfestareille.

– Ei kai siinä mikään muu auta, kuin ottaa poljettava Singer ja ruveta leventämään vyötärönauhaa, vaikka muutakin työtä olisi ihan tarpeeksi, muori huokasi. – Ensiksi pitää ottaa Pukilta mahavyön mitta. Se olikin työn ja tuskan takana. Kun muori lähenteli Ukkoaan mittanauhan kanssa, tämä väisti huitaisten kädellään: – Ei tässä ehdi, on kiire! Kuusen ympäri kilpajuoksun jälkeen muori sai kuin saikin mitan otettua.

– Metri seitenviis! Sehän on sama kuin Pukin pituus! Nyt ei tiedä kävelisikö vai kierisikö, muori ei malttanut olla veistelemättä. Pukki mulkaisi vihaisesti. Housuissa ei ollut läheskään niin paljoa leventämisen varaa. – Pitää tehdä kiila takapuolelle. Onkohan missään samanlaista kangasta? Jonninjoutava vanha tonttulakki kelpaisi erinomaisesti. Sehän on sopivan muotoinen jo valmiiksi.

Tonttu Homero oli jo niin vanha, että hän vain maata röhötti sängyssään, luuli olevansa vauva eikä siis tarvinnut enää hiippalakkiaan. Muori ompeli siitä paikan pukin housuihin ja jätti leikkisästi kulkusen haarojen väliin.

– Sielläpähän keikkuu muiden kulkusten kanssa, naureskeli aina vitsikäs Muori laitellessaan pukin vaatekertaa ovensuuhun poronsarvista tehtyyn naulakkoon. Siitä on Pukin helppo pukea edustuskunnossa olevan varustuksensa päälleen. Kulkusia myöten.

Hyvää Joulua ja kulkusten kilinää!

 

Kommentit

  • Leena Raveikko

    Kiitos mainiosta joulutarinasta, Seija. Se viihdytti kovin (aikuista) jälkipolveani jouluaamun kahvipöydässä, jossa se heille lukaisin. Tarinoita tarvitaan, jotta arki ei olisi niin tylsää. Tosin pukki näytti hieman laihtuneen meille aattoiltana päästyään, oli kulkenut koko illan jalan Korvatunturilta saakka! Mutta joviaali jaksoi vielä kuitenkin olla!

  • seija.hamalainen

    Kiitokset kiitoksista! Sama tilanne saattaa olla edessä joulun jälkeen monessa taloudessa. Pöksyjä saattaa joutua leventämään. Mutta haetannooko tuo mittään jos löytyy sopivaa kangasta. Sopimatonkin käy.
    Hyvää loppuvuotta!

Jätä kommentti

*