Keho, vartalo vai ruumis?

Miltä kroppasi tuntui tänä aamuna ylös noustessa? Ponkaisitko jousena ylös sieraimet väristen uutta päivää kohti? Vai pitikö kammeta rautakangella kehottaen keho nousemaan sängyn uumenista.
Miltä näytti peilissä? Sinnehän kehoitetaan vilkuilemaan varsinkin silloin, kun olet eri mieltä jonkun kanssa. Iskitkö iloisesti silmää ja pikku flirttiä itsellesi ja keinuvalle vartalollesi. Vai luikitko korvat luimussa ruumiisi kanssa peilin ohi?
Meille on jokaiselle annettu sopivan kokoinen kotelo, jossa asumme. Se toimii sielumme kotina, se kuljettaa meitä paikasta toiseen ja auttaa kaikin tavoin toimittamaan pikkupikku elämämme askareita. Sen on määrä kestää ja palvella koko elämämme ajan. Kaikki on viimeistä silmänvärvettä myöten hyvin suunniteltua. Ihminen on hieno kapine!
Mutta mitäs me kapineet olemme tehneet kehostavartalostakropastaruumiista? Olemme tehneet  siitä loputtoman työmaan ja huolen aiheen. Mikään ei saa olla hyvin kenelläkään. Ihmispoloiselle ei anneta hetkenkään rauhaa kehonsa kanssa. KVKR: ää pitää hoitaa, vahtia, puunata, jumpata, pumpata, trimmata, slammata ja mitata. Ennen kaikkea, upottaa siihen rahaa.
Kehoja, vartaloita ja ruumiita limittelee ja lomittelee joka puolella. Jonkun vartalo liitelee perhosen tavoin päivästä toiseen. Lähestyvän ukkosen tavoin kuulemme itsensä hyvin hoitaneen henkilön treenattujen kantapäiden jyskeen, kun hän poskilihakset jäntevinä kuljettaa vartaloaan tiukassa katsekontaktissa.
Uskallapas olla läski ja mätökäs, niin aivosikin tiedetään olevan sitä samaa. Jos sinulla on olevinaan kanttia sanoa olevasi hyvissä väleissä alliesi tai mahakumpareesi kanssa, tai että ”terävä pää vie haperompaakin kroppaa”, saat vinojen katseiden lisäksi tiun ilmaisia neuvoja.
Ainakin sinulle suositellaan kuntosalitreeniä ”Timmiksi mimmiksi” ja ruokavaliota ”Aivosi ovat sitä mitä syöt”. Sinun pitäisi ja ei saisi syödä sitä ja tätä. Jokainen henkilö ja jokainen viikko tarjoaa erilaiset ohjeet. Turhaan yrität sanoa, että liikut sieni-, marja- ja kyyhkymetsällä raikkaassa ulkoilmassa ja arkiruoka maittaa. Metsäpeijaisten jälkeisen vieraanvaraisuutesi pilaa takuuvarmasti langanlaiha henkilö, joka ei voi syödä yhtä mustikkaa joutumatta suorittamaan hirvittäviä katumussulkeisia. Ruokailuseurueen keskustelu saattaa henkistyä niin pitkälle, että ainoaksi puheenaiheeksi siivilöityy erilaiset ruokarajoitteet. Yksi laihduttaa, toinen skarppaa, kolmas saa syödä vain nauriinituja ja kalkkaronhäntärengasjauhe saa neljännen hurmioon.
Kun vauhtiin päästään, keskusteluun pujahtaa väistämättä erilaiset mittaussysteemit. Ihminen on kehittänyt lukemattomia keinoja mitata itseään. Jo pelkän ällykän (älypuhelimen) avulla saa monenlaista välttämätöntä informaatiota. Esimerkiksi paljonko kului jouleja kun vaihtoi kuntosalilla punaiset älysukat juovikkaisiin, ja paljonko hiilareita hierovassa suihkussa verrattuna tavalliseen vesilosottimeen.
Unen laatuakin voi mitata monella tavalla: Esimerkiksi mihin aikaan yöstä näki seksiunen ja sitten voi verrata sänkykumppanin kanssa, sattuivatko ne samaan aikaan. Hienoa, seksinkin voi hoitaa näin ja jää sekin aika vaikka pikkuvarpaan yksilöllisen jumppaohjelman suorittamiseen.
Terve, sielu! Itsellesi sopivassa ruumiissa. (Ruumis tarkoittaa ihmisen tai eläimen sekä elävää että kuollutta elimistöä. Ainoastaan elävää ruumista tarkoittavia sanoja ovat vartalo ja keho).

Kommentit

  • Jari Holopainen

    Eikös sitä sanota, että terve sielu terveessä ruumiissa. Joskus ruumis-sanaa näkee käytettävän politiikan yhteydessä – poliittinen ruumis. Silloin vitsit lienevät asianosaisella vähissä, mutta Suomessa se voi tietää myös korkeaa virkanimitystä. Kaveria ei jätetä. Kyseessä voi hyvinkin olla suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluvan korruption ylevin muoto. Poliittinen ylösnousemus.

  • Leena Raveikko

    Niin, olisiko hyvä opetella kuuntelemaan omaa ruumistaan (lepotilassa), vartaloaan (liikkeessä), kehoaan (muussa olotilassa) ja vastata sen viesteihin. Syödä kun keho huutaa nälkäänsä, liikkua kun vartalo kangistelee ja kipuilee, pötkähtää pitkälleen, kun ruumis ei enää jaksa ja olla huoleti kaikissa muissa välitiloissa. Ilman kirjoja, kursseja ja kaikensorttisia vinkkilistoja. Säästyy aivotyötä ja aikaa muillekin harrastuksille!

Jätä kommentti

*