Mitä ihmettä kesästä voisi sanoa tai kirjoittaa, kun kaikki ovat kuin samalla muotilla valetut. Sitä samaa perhejuhlaa, kesäteatteria, festareita ja muuta kuhinaa kuin parhaissakin muurahaispesissä. Useimmilla ihmisillä on tuli hännän alla, kun he sinkoilevat kuin ohjukset satojen kilometrien kantamalla imien kesäkulttuuria toisesta silmästä / korvasta sisään ja toisesta ulos.

Jokainen kunta, kylä, yhdistys ja seura on järjestänyt jonkinlaisen kyhhäyksen. Laulut ovat raikaneet kesäiltoihin, rokki kaikunut yli maakuntarajojen ja vesien, urheilijat venäytelleet jäseniään ja seurakunnat järjestäneet mitä pakanallisempia menoja. Eukot on kannettu, ja Reiskat ja Ainot jylläävät tänä viikonloppuna. Rokkikukko jo availee kiekumalihaksiaan.
Eukonkannon kehittämiseksi tarjoan ensi kesää varten ilmaisen vinkin. Eihän se ole yhtään mitään, kun kannetaan kirpun kokoista emäntää vähän matkaa. Mutta jos kilpailtaisi, kuka retuuttaa pisimpään painavinta henkilöä. Olisi vähän haastetta ja yleisölle jännitystä, jos emäntä olisi mursun kokoinen. Jo sekin toisi mielenkiintoa, miten rouva asettuisi kantajan kyytiin. Tulos laskettaisiin painon, ajan, matkan ja ukon koon välisellä kertoimella.

Mitäpä sinä olet touhottanut? Oletko suunnitellut eroa kumppanista, joka on osoittautunut loma-aikana tutustuessa täydeksi tomppeliksi. Entä onko päässäsi vilahtanut kysymys, voiko lapsista ottaa eron? Koiran tai kissan tai mursun voi hylätä tien poskeen, mutta mihin laitetaan ihmiset, joita ei enää kerta kaikkiaan kestä neljän viikon jälkeen.
Voiko itsestään ottaa eron? Jos on viettänyt lomansa yksin ja kyllästynyt peilikuvaansa perin pohjin. Jos oma seura on osoittautunut viheliäiseksi ja pystyyn kuolettavaksi. Tai jos on tullut pämpättyä sekä ruppi että aivot  turvoksiin niin, ettei enää mahdu oman itsensä sisälle.

No, useimmilla kesä on soljunut ihan mukavasti. He ovat täyttäneet energiavarastojaan, ettei viisinkertaisia sähköhintoja tarvitse maksaa ensi talvena. Keränneet sijoituksia melanoomapankkiin. Juosseet pippaloista toisiin, että on ihan mukava istahtaa töissä netin ääreen Iltalehteä lukemaan. Paitsi he, jotka joutuvat ottamaan vähintään 10 000 askelta työvuoron aikana, kuten sairaanhoitajat.
Olen saanut tänä kesänä seurata sairaanhoitajien työskentelyä. Ihmeihmisiä ovat. Eivät tästä maailmasta. Enkeleitä. Paitsi tapaamani KYSin päivystyksen triagehoitajat.
Hoitajista puheen ollen: toistan vielä aikaisemmin sanomani. Ottakoon järjestönne oppia syksyn palkkaneuvotteluihin Jätekukosta, joka laskuttaa jokaisesta jäteauton kuljettajan kävelemästä kymmenmetrisestä puolitoista euroa.

Kesä on kohta suoritettu. Riehat alkavat olla ohi. Vielä parin viikon ajan sattuu ja tapahtuu. Sen jälkeen saa menovinkkejä etsiä suurennuslasin kanssa, eikä löydy mitään. Kaikki pysähtyy kuin seinään. Mutta Mamba tietää:

Vielä on kesää jäljellä,
Vielä tulee kauniita päiviä
Vielä voit löytää ystävän
Vielä tilaisuuden saat