Mitenkä tämä eläminen ja oleminen on käynyt näin kimurantiksi, suorastaan mahdottomaksi suorittaa. Onko maailma muuttunut liian monimutkaiseksi vai meikänainen yksinkertaiseksi?
Tuntuu, että ihmispoloisen pitäisi vääntyä joka suuntaan monelle mutkalle ja kiepille kuin paraskin joogaaja. Puheet ja teot pitäisi suodattaa ja tislata kuin pontikka moneen kertaan, ettei vain pahoittaisi kenenkään mieltä tai tallaisi äärimmilleen herkistettyjä varpaita. Mitkä helkkarin taivaalliset sotajoukot meitä ympäröivät? Eivät huutaen hallelujaa, vaan osoittaen sormillaan syyttävästi: Tämä on väärin ja tuo meni päin nurin kompuroinutta hallitusta.
Onhan sitä luulotellut osaavansa jotenkuten taapertaa täällä hiilinielussa ilmakehän suojaavan kuvun alla, mutta nyt on alkanut pikkuhiljaa hivuttautua tuntuma, että vaatimattomin ja tunnollisinkin ihminen olisi muuttunut joksikin tuholaiseksi, joka nävertää maapallon jauhoksi. Vie lapsilta tissin suusta, pahoittaa vinku-intiaanien mielen.
Syöminen, pääelinkeinomme, on ahdistettu yhtä ahtaalle kuin ruuan tuottaminen. Nykyään saisi ravinnoksi käyttää vain moneen kertaan käsiteltyjä nöyhtäohria ja ulkomailta rahdattuja pähkinöitä, lehmänmaidon sijasta kauravettä (10-14% kauraa). Ostaa ei saisi edes mehupilliä, ja seinät pitäisi tapetoida liimaamalla perunaliisterillä Savon Sanomia. Vanhat T-paidan retkutkin irvistelevät syyttävästi ja levittelevät hihojaan, että näin paljon olet saastuttanut ja polkenut ihmisoikeuksia meidän kauttamme. Koko eletty elämä vaatii anteeksipyyntöä.
Sananvapaus on kortilla. Blogin kirjoittaminenkin tökkii, kun mitään ei saisi sanoa. Jos nyt kirjoitan, että yöllä on niin pimeää, että mieskin näyttää mustalta, niin johan on pahasti ja kamalasti sanottu. Ei pysy rattailla, mitä heimoja tai kansoja saa mainita nimiltä. Onko suuri rötös sanoa ukolle: Sinä riivattu hottentotti, taas jätit vessan pytyn kannen auki. Entäs jälkeläisille: Sinä mullisaukon poika, taas pelasit koko yön! Ei saa leimata saukkojen sukupuolta.
Kirkot ne vasta saasteen pesiä ovat! Viisainta on kuljettaa lapset kaukaa niiden ohi. Suositeltava etäisyys on kaksi korttelia. Sama koskee koiria.
Jääkö ihmisille muuta mahdollisuutta olla kunnon kansalainen kuin päättää päivänsä. Tuskin sitäkään osaa tehdä oikein. Pyssyt saastuttavat, ammuksessa on lyijyä, muovihylsy on roska. Hukuttautuminen pilaa vesistöt. Hiirenmyrkkyä ei enää saa mistään, loukulla itsensä lopettaminen ei onnistu. Hirsipuu, no sehän vasta vastuutonta on! On napattu hiilinielusta puu, kuorittu ja kyllästetty, ja jos vielä muoviköyteen aikoo ripustautua!
Vaikeaksi on elämä mennyt. Mutta onneksi meillä on uusi hallitus ulkolukutaitoisine ministereineen luottamuksen suojaava huntu hartioillaan. Sen tähden ja siitä huolimatta: Hyvää joulunalusaikaa.
plokkariukki
Ollaan Seijan kanssa samoilla linjoilla. Joskus lupailin kirjoittaa vain positiivisia juttuja, mutta kun katsoo viimeisimpiä höpinöitäni kuin myös monen muun tekstejä ja kommentteja, niiden perusteella murheen alhoon on ajauduttu, mutta me tulemme (nousemme) taas!
Tuhlaajapoeka
No niin totta, onhan nuita ansoja nykymualima täynnänsä!
seija sanaleikkimökistään
Tervehdys, Plokkariukki! Sama on ollut aikomus eli kirjoittaa positiivisia juttuja, mutku väkisinkin kyynisyys hiipii kuin halla alaville maille.
Mutta niin kuin sanoit, me nousemme taas! Ei myö tähänkään suohon upota, kun on ennenkin kuiville selvitty.
Hyviä kirjoituksia sinulla.
seija sanaleikkimökistään
Tuhlaajapoika, varo maailman viettelyksiä kuten kauramaitoa, härkisolutta, sähkötupakkaa ja botuliinattuja naisia. Niistä mikään ei ole aitoa.
Leena Raveikko
Minäkin päätin vältellä kauppoja ja joulua. Viimeksi kun kävin kaupungilla, alkoi ahdistaa. Sitten tulee syyllisyys, kun en osta mitään (ja varsinkin jos kukaan muukaan ei osta) niin Suomen talous aloittaa syöksykierteen pimeyteen. Ei kaikki voi tuunata. jonkun pitää ostaa se ensimmäinen tavara….
seija sanaleikkimökistään
Onkohan tämä yletön ahdistuminen vain suomalaista, ankeaa elämään suhtautumista.
Muualla porskuttelevat ja nauttivat elämästä ihan rauhassa suosituksista ja moitteista huolimatta.
YK:n ilmastokokouksessakin Madridissa suuret maat keskittyivät vain jarruttamaan päätöksiä. Siitä suivaantuneena aion ostaa T-paidan, jossa lukee ”Osta viisi, maksa yksi”.