Mutkaista tietä näkymättömiin

Ihmisen elämää verrataan usein tiehen. Enimmäkseen jalkaisin kuljettavaan. Jokainen tallaa omaa matkaansa parhaansa mukaan niillä jaloilla, jotka on sattunut alleen saamaan. He, jotka ovat olleet ensimmäisinä paikalla silloin kun jalkoja jaettiin, ovat saaneet valita parhaat päältä. Valinnat ovat osuneet pitkiin ja sutjakoihin sääriin. Harva on halunnut napata itselleen lyhyet ja väärät länkisääret, lattajalat tai keilakintut.
Jos on jaloissa eroa, myös elämäntieltä löytyy monenlaista maastoa. Jokainen haluaa helppoa taivalta, jossa voi lasketella kuin vesiliukumäkeä vaan ja ilon lähteitä pulpahtelee tien varrella. Mutta joskus maisema valitsee kulkijan. Voit lähteä etsimään ihanaa näkymää, joka hivelee sielua ja mieltä, mutta löydätkin itsesi kaatopaikalta varisten ja lokkien keskellä rämpimässä.

Korona on kulkenut ja kuljettanut omaa tietään. Muuttanut monen ihmisen suoran tien mutkaiseksi ja mäkiseksi. Joillekin lyönyt kiviseinän eteen eikä ole laittanut tarttumisripoja mihinkään. Tai on pistänyt keskelle polkua sellaisen lonnakon, ettei ole purtiloa, jolla sen ylittäisi. Ehkä jalkojen alta on maa lähtenyt vierimään niin, että seisot ilmassa etkä osaa lentää.
Kukaan ei ole säästynyt muutokselta. Useimmat niistä on koettu menetyksinä ja elämänlaadun vähenemisenä. Vaikka kuinka koetetaan etsiä koronapilveltä kultaisia reunoja, kovin repalaisiksi ne ovat jääneet. Koettelemuksien antama henkinen kasvu on hidasta.

Varsinkin esiintyvät taiteilijat saivat karvaasti kokea sen, mitä tapahtuu kun esirippu ei nouse. Kun esiintymispaikkojen ovet ja portit ovat kiinni ja lippukassat kasvattavat rahavirtojen sijaan hämähäkinverkkoja. Yhtäkkiä samaan sumppuun joutuivat suuret ”starat” kuin vähemmän tunnetut. Korkealta putoaminen koskee kovimmin.
Vapaa-ajanviettopaikkojen omistajat ja tapahtumien järjestäjät saivat kokea täystyrmäyksen. Näin suurta kuoppaa tiehen ei ole tullut vastaan pahimmassakaan maastorallissa. Onneksi koronapölypilvi laskeutui odottamaan uutta tuulenpuuskaan.
Nyt uusi alku on ollut huumaava mahdollisuus paikata kassavajetta turvatoimista toitottaen. Ja kansa on kuullut kutsun. Kärsimisen jälkeen on saatava hyvitys, palkinto. Parempi päivä leveästi kuin koko elämä kituuttaen.
On ollut ihanaa kaulailla kaljapäissään tuttuja ja tuntemattomia. Huutaa urheilukatsomossa niin, että edessä istuva saa pyyhkiä sylkeä niskastaan. Jos ei uskalla lähteä kapakkakierrokselle, ainahan voi ainakain kassajonossa kiilata. Pääasia, että tuntee hetken olevansa elossa kuin ennen ja ennen kuin…
Jos tulee pakolliseksi tutustua läheisesti maskeihin, niin sitten ollaan kassaryöstäjien kanssa samassa muodissa ja jonossa.
Jos koronasta jotain hyvää sanottavaa on pakko keksiä, niin se on osoittanut että kukaan ei voi rahalla ostaa itselleen turvaa tai koskemattomuutta. Melko tasa-arvoisina taivalletaan – mutkaista tietä näkymättömiin.

Kommentit

  • plokkariukki

    Aiheesta on kirjoitettu liikaakin mutta vielä oma näkulmani Seijan soppaan. Olen itsekin jonkin sortin “muusikko ja artisti”. Kesän ja syksyn keikat peruttiin kaikki, samoin minulle tärkeät harkat poikain kanssa. Jonnekin kokoonnuttiin muutaman kerran vuodessa ympäri Suomen treenaamaan. Vanha poikaporukka pani biisit soimaan. Kuorohomma meni jäihin ja nyt pelkään omalta osaltani jäävänkin mahdollisen muutonkin takia. Onneksi eläkeläisen tulot eivät ole kiinni keikoista, ei käy kateeksi heitä joilla on.

  • seija sanaleikkimökistään

    Kiitokset kommentistasi! Kirjoitat hyviä juttuja, luen ne aina.
    Tässä tilanteessa eläkeläiset ovat etuoikeutettuja. Tili tulee ( ja menee) ainakin toistaiseksi eikä lomautuksista ole kuulunut puheita.
    Suuri lovi tulee kaikkiin harrastuksiin. SS:ssa oli juttu kansalaisopiston piireistä, joihin osallistumista kannattaisi miettiä tarkkaan. Esimerkiksi kuorot ja liikuntaryhmät mainittiin. Moni harrastus kun jää tauolle, niitä saattaa olla hankala käynnistää uudelleen. Kansalaisopiston piirejäkin varmasti loppuu.
    Hyvää syksyn alkua kaikesta huolimatta.

  • Leena Raveikko

    Niinpä. Uhosi herra Trumpkin, ettei tämä mitään. Ja mitä me maskeilla. Ja a turvaväleillä. Ja hygienialla. Nyt kärvistelee itsekin taudin kynsissä. Vannomati paras. Samassa veheessä ollaan.

Jätä kommentti

*