Naisen elämää ja vähän miehenkin

Naisen ja miehen elämisen eroja mitataan mm. euroilla, vyötärön senteillä ja tunneilla. Naisen eurosta löytyy yhtä monta tutkimustulosta kuin on tutkijaakin. Heiluri liikkuu 83 sentin ja miehen 100 sentin eli euron välillä.
Samalla tavalla mitataan eriarvoisuutta vyötäröiltä. Miehen vyön suositeltava mitta on vähintään 102, mutta naisen uuma ei saisi ylittää 88 senttiä. Mies saa siinäkin enemmän senttejä.

Yhtenä mies- ja naisarvon mittarina käytetää tuntia. Miesten kokonaisansion väitetään kohoavan korkeammaksi sillä, että he tekevät enemmän työtunteja. Siksi heille kuuluu bonuksena enemmän sohvatuntikausia, jonka ajan naiset huhkivat kotitöissä.
Vaikka miesten osuus kotitöistä on lisääntynyt, silti useimmissa perheissä nainen pyörittää kotiyritystä tehokkaammin kuin mies. Suorittavan työn lisäksi kodin toimien suunnittelu ja organisointi on enemmän naisten vastuulla. Lasten hoito ja kasvattaminen, ruuan terveellisyys, lakanoiden vaihto ja jonkinlaisen siisteys ja järjestys kodissa siirtyy naissukupolvesta toiseen.

Nainen käsittelee useita asioita yhtäaikaa. Hän vie mennessään ja tuo tullessaan ja nivoo eri asioita toisiinsa. Mies suorittaa vain yhden toimen kerrallaan ja hän on sokea ja kuuro muille samanaikaisesti tapahtuville asioille.
Jos verrataan vaikka television katsomista, mies keskittyy siihen täysin. Nainen voi samalla kutoa sukkaa, jumpata, järjestellä paikkoja, lakata kynsiään jne

Nyt tullaan naisen tuntiin. Siihen mahtuu tapahtumia moninkertaisesti miehen tuntiin verrattuna.Nainen elää vähintään kahta aikaa päällekkäin, sillä vaatimukset eivät ole vähäisiä:
Kasvata lapset ja mies, käy työssä ja kehity siinä, opiskele, hoida koti, laita hienoja ruokia, vaihda sisustusta kuukauden välein, siivoa, lue kirjoja, harrasta musiikkia ja teatteria, pysy perillä elokuvista, ole talousnero, sijoita, trimmaa vartaloasi, juokse, hölkkää, kokeile extreme-lajeja, meikkaa, pukeudu muodikkaasti, käy hemmotteluhoidoissta, ole seksipeto ja hyvä äiti.

Elämänohjeopastajat tarjoavat kulumassa olevan ajan rinnalle toista aikaa, jossa otetaan hetkestä kiinni, eletään tiheää elämää ja täytetään ainutkertaiset minuutit ikimuistoisesti. Löydetään oma sisäinen lapsi, aikuinen, eläin, taiteilija, elämän tarkoitus, avaruus ja ikuisuus, opitaan rakastamaan itseä ja luomakuntaa.
Siinä sivussa on koetettava pitää aikaa paikallaan, estää nuoruutta karkaamasta, elämää valumasta hukkaan tai lipumasta ohi.
Mutta kannattaahan se ponnistelu, sillä kukka tulee Kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3. jos on tullakseen.

Minä olen suomalainen nainen,
rotusellainen.
En tyhjiä lepertele.
leivo pullaa, lelli vauvoja.
Kädessäni pysyy rätti, pakki ja hakku.
Uskallan sanoa ”perkele”, jos tarve vaatii.
Sellainen olen minä!

Mutta illalla
kun kurkistan kainalostasi
herkkänä kuin perhosen siipi,
värisen kosketustasi.
Hämähäkin seitti on painavin peitto.
Niin pientä piipitystä et kuule
edes päästäisen pesästä.

Sellainen minä olen.

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    kiitos kaunis – hyvin oli kynä kulkenut tai näppis räpissyt!

    ”Nainen käsittelee useita asioita yhtäaikaa.”

    – kukapa tuon voisi kumota tai sen, että vanhemmiten miehille kehittyy valikoiva kuulo (etteivät kaikki kuultu tai marmatukset aiheuta ”sohvalla” liika-askeleita ja huonoa omaatuntoa tai joudu kulin (kantaja) virkaan kauppareissulle).
    – joskus kommentoin, lieneekö julkaissut, juuri samoin, että naisen miljoonavuotinen oppi kodin ja talouden pidosta on siinä ylivartainen verrattuna tai rooleja vaihdettuna miehen puuhiin; metsästystä, maan viljelystä ja mm. kodin puolustamista sekä muissa raskaissa töissä ansaittuihin ominaisuuksiin – eli osaamisalueet ovat keskittyneet perheelle edullisimmin (vapaa muistelu eräästä tutkimuksesta).

    – työnjako tietenkin on yhteiskunnassa ja perheissä sekä työpaikoilla uusiutunut – ehkäpä se palkkatasokin tuosta muuttuu, kun miehet ovat kahvilan terassilla maailmaa parantelemassa ja naiset puuhailevat perheen elättäjinä töissä (taitaa jo yliopistoissa olla naisenemmistö? tai ainakin pian, jos sitten tuo kikky ei vie mattoa alta).

    mukavaa turvallisuutta Kansainvälisenä naistenpäivänä

  • Seija Hämäläinen

    Kiitos kommentistasi, Eino J. Muuten – nyt vasta tajusin mokanneeni ja kalpenin.
    Eihän enää saa puhua naisista ja miehistä, vaan sukupuolineutraaleista kansalaisista.
    Toivottavasti en nyt joudu yleisen raivon kohteeksi.

    • Eino J. (maallikkona)

      pörrrörr – sama vika,
      mutta lailla lienee jokin siirtymäaika, ainakin enemmän kuin pyhätön viikko

  • porkkanan juuria

    Miesten ja naisten erot alkavat itää jo heti vauvaiän jälkeen, sillä tyttöjä ja poikia kohdellaan eri tavoin. Pojat saavat kasvaa ja tyttöjä kasvatetaan – juuri tuohon muottiin mitä kuvasit: tuhattaitureiksi, väsymättömiksi ikipuurtajiksi. Ruusumme olemme tänään ansainneet, joko puurtamalla tai kainalossa vikisemällä!

    • Eino J. (maallikkona)

      Onnittelut ruusuista näin myöhäillasta!

      Päivälehdenssä on mukavasti pohdittu tuota tytön ja pojan eroa nykykasvatuksen jälkeen (SS artikkelit NIMELLÄ, 8.3.2017). Paas kahtoon, jos aikasi antaa.

    • Seija Hämäläinen

      Televisiossa oli taannoin sarja X-onnelliset, jossa kasvatettiin ilman pienintäkään joustoa pikkutyttöä sukupuolineutraaliksi. Se oli joskus ulvottavan huvittavaa, mutta toi hyvin esille myös käytännön hankaluudet ja asian surullisen puolen.
      Kohtuus kaikessa.

Kommentointi on suljettu.