Vanhuuden kosketusta

Hän mietti usein, mitä on vanhuus? Työssään terveyskeskuksen vuodeosastolla se leijui ympärillä koko ajan. Hänen kätensä koskettelivat ja liikuttelivat hauraita jäseniä, hänen suunsa tuotti yksinkertaista, usein lapsellista ja koneellista puhetta vanhuuden ehdoilla. Hänen silmänsä näkivät ajan patinan, miten aika söi ihmistä. Joskus väsymyksen hetkellä vanhuus tuntui vain vähenemisen, loppumisen hajulta. Hautajaisliljojen äitelältä tuoksulta, joka oli […]

Lue lisää

Toukokuussa tuuletetaan Suomen lippuja

Toukokuussa on ainakin viisi liputuspäivää. Siitä runo: Toukokuu tuulettaa lippuja koivujen norkot, koiranpaskajauhe ja vappusiman irstaanharmaat rusinat Eurooppa-päivänä nilkkojeni nuljahtaneet muistot dans les rues à Paris, korkotaso kompuroi alas äitienpäivä, munasarjojen polte äiteyden äiteydet, äiteyttä äiteyteen kohdun suu vääntyy äitelään nauruun J.V. Snellman, joka kylän poika vaikka hän on kuollut! kuolleitten varjossa paistatellaan, heidän suihinsa […]

Lue lisää

SOMEMURHA KUTUAIKAAN!

Loimi Kuteenlahti oli ja on ehdottoman kunnollinen mies. Kuten myös vaimonsa Laimi, kunnollinen nainen. Heidän elämänsä kulki vuodenaikoja seuraten ja luontoa kunnioittaen ja ihmetellen. Lapsia heillä ei ollut. Loimi oli vuosikymmenet toiminut Luonto iholle-yhdistyksessä. Alkuun rivijäsenenä, sitten luontoretkivastaavana, sihteerinä ja viimeiset vuodet puheenjohtajana. Häneen luotettiin ja varsinkin hänen sammakkotuntemustaan ja -tietämystään arvostettiin. Kuteenlahden pariskunnalla ei […]

Lue lisää

Kirjoittamisen sietämätön kutka

Kekki Punttinen oli kirjoittanut yleisönosastoon mädäntyneen kananmunankatkuisen kannanoton lumiauroilla tukituista katuliittymistä: “On se kumma kun työnnetään lumet vanhojen ihmisten pihaväylille että joutuu ite lapioimaan ja ottaa huonokuntosia sydämmestä kun on kalliit katumaksut maksettu ja on pienet eläkkeet. Nimimerkki: Erittäin suuri joukko oma-koti-talo-asukkaita.” Kekki oli erittäin tyytyväinen kirjoitukseensa. Muutamia saman mielisiä vastauksiakin tuli, mutta eräänä aamuna […]

Lue lisää

Pönttölandia

Pönttölandian viserryksiä Muistatteko, miten keväällä 2016 koko Eurooppa seurasi pelätyn H5N1-lintuinfluenssan leviämistä Aasiasta ensin Itä- ja Etelä-Eurooppaan ja myöhemmin Ruotsiin asti. Suomikin varautui pandemian tuloon, kansalaiset nyrjäyttelivät niskojaan ja heristelivät nyrkkejään tarkkaillessaan saapuvia muuttolintuja huolestuneempina kuin venäläisten koneita nyt. Muusta ei paljoa puhuttukaan. H5N1-virus ei saapunut Suomeen. Nyt mennään toiseen ääripäähän. Maaliskuun alussa käynnistynyt Suomen […]

Lue lisää

Kaikki elämäni verkostot

Verkostoituminen, elämän tärkeä osa, puhuttaa ja siitä löytyy mielipiteitä yhtä paljon kuin kaloja vesistöistä. Verkkoon kuulumaton tuntee uivansa ulkopuolisena kuin silakka Horonjärvessä. Sosiaalisen median tiukkojen silmien läpi vain harva pääsee takertumatta kiinni. Verkostoja luodaan ja niihin liitytään siksi, että saman mieliset tapaavat toisiaan. Jäsenet toivovat hyötyvänsä muista. Tosiasiassa harvoin niin käy. Mitä suurempi verkko, sitä […]

Lue lisää

Kevättä rinnassa

Räystäiltä vesipisarat välähtävät auringossa. Kevät itkee talven pois. Tummuva jää jylisee ukkosena. Joutsenten rakkaus on hillitöntä huutoa, valkoisten enkelien tanssia. Jokainen kevät sulattaa minussa jään ja tunnen ohimenevän surun häivähdyksen. Et katso minua kuin ennen. Joutsenemme vierailla rannoilla. * Keväästä on sanottu jo kaikki. Minun tarvitsee vain riisuutua talvesta, antautua kiihkon vietäväksi * Keväällä aurinko […]

Lue lisää

Mualima on piälaellaan!

Voe hyvänen päevä tokkiisa! Savolaista vetkuttelua ja vötkästelyä on moitittu ja naureskeltu hamasta Suomi-elokuva-ajasta hamaan nykypäivään. (Hama = jostakin alkaen, lähtien, asti tai saakka, johonkin asti tai saakka.) Nyt tuli nenille niin, että veri roiskuu. Savolaisuus on mennyttä. Meillä ei ole enää mitään viäntämistä, kiäntämistä eikä venkoiltavaa. Ei omitään ylpeiltävää eikä hävettävää. Meistä on tullut […]

Lue lisää

Unihiekkaa

Nukuitko hyvin viime yönä? Olivatko unesi villejä ihmeitä täynnä, heräsitkö virkeänä sieraimet väristen, harmaat aivosolut kihisten uuteen päivään? Vai valvoitko myöhään soffasurffaajana, someilitko aamuyöhön mielenkiintoisten? keskustelujen myötä vai peppuroitko pitsinrisaista unta ja sitten maata pojotit puoleen päivään? Nukkumis- ja kukkumistavoissa löytyy valikoimaa. Yksi vannoo ruokaperräisten ja kauneusunien nimeen, toinen pistelee uninappeja huuleen. Kolmannen luovuus kukoistaa […]

Lue lisää

Maalisiloja

Pudottelen katolta lunta, talo laajenee vuosi vuodelta. Lumi on märkää ja raskasta, väsyttää. Huhuilen sinulle savupiipusta. Et vastaa, katsot hiihtokilpailuja televisiosta. Olet jo tänä aamuna hakannut motin polttopuita. Saunassa pesen selkääsi, se on hiukan kumarainen. Sinä saippuoit rintani, hellien käsien mammografiaa. Ajamme toisiamme takaa talon ympäri umpihangessa, sulava lumi kirpeänä iholla. Kotiviini omista herukoista punastuttaa […]

Lue lisää

Armottomana vuonna 2026

”Liikkeelle! Eteenpäin! Pois! Tänne ei saa jäädä”! En jaksaisi enää. Jalkani ovat raskaat, kassi painaa ja minua heikottaa. En ole syönyt outoa ruokaa, jota on jaettu pysähdyspisteissä, ja vesikin on lopussa. Bussin kuljettaja jätti meidät oman onnemme nojaan keskelle ei mitään. Käskettiin lähteä ”tuohon suuntaan”. Sieltä ilmestyi aseistettuja miehiä, jotka ajavat meitä kuin karjalaumaa. Kylmä, […]

Lue lisää

Mitä tarkoittaa WWW?

Kukkahattutäti istui tietokoneen ääressä kirjoittamassa blogia. Kone käyttäytyi omituisesti. Kun Hattukukkatäti painoi A:n, tuli näyttöruutuun Ö. Kun Tätikukkahattu liikutteli hiirtä, kuului jostain ”piippiip” aivan kuin elävän hiiren vikinää. ”Ee tästä tule mittään”, manasi Tätihattukukka. Kirjoitus piti saada valmiiksi Savon Sanomien nettiblogiin. Mutta mikä blogi sellaisesta tulee kun A ja Ö ja kaikki kirjaimet ovat sekaisin. […]

Lue lisää

Sanomalehtikatsastusta

Savon Sanomat perjantaina 22.1. Ikäluokkansa enemmistö kisoihin Siperiaan yli 90-vuotiaana liimalapa nauttii mailapeleistä yhä kolme tuntia päivässä sauna täynnä kannabiskasveja pakkanen purki ostopaineet vuokrakalustolla kokemusjahdissa myös H-talon kulma uusiksi ristiriidat ja reviiritaistelut hallintouudistusten tiellä pässeilläkin on tunteet todellisuus on amatööreille harvat vanhurskaat luurankoja pienen kylän kaapeissa soturit eivät tuo turvaa Lauantai 23.1. pönöttävät kaunottaret kuljettajia […]

Lue lisää

Viherpeukalon talviunia

Kaksi suksenjälkeä kasvimaan yli, myyrien peukalonreiät lumella. Tammikuussa mullan ikävä suurimmillaan, keittiön pöydällä yhdeksäntoista siemenpussia – aluksi. Ikkunasta näkyy komposti, kuin lumen alla lepäävä suuri muurahaispesä. Siellä jokaisella madolla on nimi, pieneliöiden kasvot ja tavat muistissa. Luomutarhassa kaikki tuntevat toisensa. Viime kesän satoa syödessäni porrkkana, sellerri ja palsterrnakka narskuvat hampaissa, kesän maut. Katson kuvia, näen […]

Lue lisää

Rahavapaa vyöhyke

Raha on kuin lintu, joka ei istuudu enää kämmenellemme. Se lentää ja laulaa aina vain korkeammalla ja kauempana. Pakkaspäivinä on ehtinyt pyöritellä menneen vuoden rahanliikuttamispapereita ja saldosivuja, joista nettiaikanakin kasautuu sekava numeropäiväkirja eletyistä 365 vuorokaudesta. Millainen oli viime vuosi? Tilien ja laskujen liikkeitä tutkaillessa huomaa, että kuokkavieras raha on osallistunut elämän tapahtumiin, lieneekö ollut yhtään […]

Lue lisää

Sotaveteraanin viimeinen joulu

Sotaveteraani Urho Rokka ei kuulunut joulun ystävien joukko-osastoon. Talvi-ja jatkosodassa rypeytyneenä miehenä hänen mielestään nykyisiin jouluihin liittyi niin paljon jonninjoutavia hankaluuksia, että hän olisi mielellään väistänyt koko asian. Ei onnistunut, vaikka hän oli onnistunut väistelemään sodassa lenteleviä tuntemattomia esineitä niin, ettei joutunut oikosääristen pataljoonaan. Tosin sirpaleita ja arpia oli kehossa kuin mitäkin kunniamerkkejä palkkiona vuosien työstä. Joulut sotaveteraanikoti […]

Lue lisää

Iliman pilluu(ta)

Iliman pilluu(ta) Pariisin suureen ilmastokokoukseen 30.11.-13.12. 2015 on rahdattu loistoautoilla valtioiden viisaita 196 maasta. He ovat nuhjanneet öitä myöten pyörähdellen kokoussaleissa ja käytävillä kuin gorillat sademetsissä ja pingviinit jäätiköillä. He ovat jahnanneet, jyystäneet ja viertäneet saadakseen valmiiksi vuonna 2020 voimaan astuvan, maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen. Valtioilla on vatulointeihin samat syyt kuin yksittäisillä ihmisilläkin. ”En minä, mutta kun […]

Lue lisää

Askel askeleelta

”Kaikki matkat kävellään askelten varassa”, kertoo kiinalainen sananlasku. Jos auto-, juna-, lento- ynnä muita saivartelumatkoja ei oteta huomioon, näinhän se on. Vauvan ihmeellisestä ensiaskeleesta lähtien ihmisen elämä on yhtä askeltamista. Jokainen siirtelee kehoaan paikasta toiseen omalla tavallaan. Siinä missä kuuman etelän ihminen keinuu kevyesti lanteineen, suomalaisen kävely on kömpelöä ja neliskulmaista. Muistelen joskus lukeneeni tutkimuksesta, […]

Lue lisää

Kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi 25.11.

Aamuyö ja siinä sinä makaat ja kuorsaat humalaisen untasi. Sylki valuu suupielestäsi puhtaalle tyynyliinalle. Öriset jotain ja pöhöttyneillä kasvoillasi on sinipunertavia läiskiä. Muutamia hiussuortuvia on liimautunut otsallesi ja huoneen täyttää vastenmielinen löyhkä. Väistelen lattialle rikotun kukkaruukun sirpaleita ja multaa. Tyhjiä kaljatölkkejä kierii ja kolisee, vaikka yritän hiipiä hiljaa. (Miten kasvosi olivat kauniit katsoa, hengityksessäsi rakkauden […]

Lue lisää

Lasten oikeuksien päivänä 20.11.

Reppulapset Täyttäessäni vuoden vanhempieni välille puhkesi railo. Kaksivuotiaana jäävuori halkesi kahtia. En tiennyt enää missä sänkyni, syöttötuolini oli, en osannut kulkea rappuja varmoin askelin. Yöllä heräsin märkään itkuun. Minä sain koulurepun, jossa asui nalle, unikirja ja vaatteita jokaiselle säälle. Minusta tuli kulkuri,maailman matkaaja. He sanoivat itselleen, toisilleen: niin pieni vielä ei ymmärrä eikä muista. Mutta […]

Lue lisää

Savolainen hyvän mielen kukko

Maailman kirjat ovat sekaisin. Mikään ei ole enää vakaata ja pelko valtaa alaa sielläkin, missä siihen ei ole aihetta. Suru ja kauhu ovat lamaannuttaneet ilon. Marraskesi on raastettu verinahalle. Tiedotusvälineet suoltavat sanoja sanojen perään. Sanasaastetta tulvii silmät ja korvat täyteen, ne tulevat iholle. Sanoilla käydään sotaa väkivaltaa vastaan ja niillä rakennetaan rauhaa. Puolet kansasta päästää […]

Lue lisää