Litra räkää vai kilo vastarevittyjä rupia?

Vaalien alla elämä on yksitoikkoista jaanaamista. Puhkihaalistuneita ja -kuluneita aiheita jankutetaan, inkutetaan ja vänkytetään loputtomiin, vaikka niihin ei ole mitään muutosta tai parannusta saatu aikaan tähän mennessäkään. Ehdokkaat eivät nuorene muuten kuin painetuissa kuvissa, jotka illistelevät lehdissä, autoväylien varsilla liikennemerkkeinä ja tarttuvat ilkeästi sormiin postilaatikosta. Ei edes bussissa saa istua rauhassa kun selkänojista ja kuvaruudusta […]

Lue lisää

Minna Canthin patsaalla 19.3. 2017

Maaliskuun 19. päivä on syntymäpäiväni, ja sää on keväinen. Näen tästä suoraan loskaiselle Hapelähteenkadulle ja sivusilmällä Kuninkaankadulle ja Maaherrankadulle. Taakseni jää Asemakatu. Kanttilaa en näe, taloa jossa asuin, kirjoitin ja hoidin kauppaa. Kuuluvat sinne suunnittelevan asuntoja, poikkitieteellistä taidestudiota, teatteritilaa ja kotimuseota. Pitkään ovat pitäneet 1850-luvulla rakennetun rakennuksen pystyssä ja saaneet sen suojelukohteeksi. Paljonko vuosia on […]

Lue lisää

Minä olen suomalainen nainen!

Suomalaisuus, se näkyy askeleistani. Ei ruusuntippoja, korkokenkäkukkasia. Näin tarpoivat jo äitiemme äidit umpihangessa haarojaan myöten. Suomalaisuus, se kuuluu puheestani. En heittele serpentiinejä ilmaan. Sanani ovat persjalkaisia ja tosia torilla kännykkään huudettunakin. Minulla on tasa-arvo ja vapaus tehdä työtä kahden miehen edestä. Euroni on kahdeksankymmentä senttiä, tilipäivänä juon jätkiä pöydän alle. Olen Elovena-tyttö, iätön kumppani miehelle, […]

Lue lisää

Naisen elämää ja vähän miehenkin

Naisen ja miehen elämisen eroja mitataan mm. euroilla, vyötärön senteillä ja tunneilla. Naisen eurosta löytyy yhtä monta tutkimustulosta kuin on tutkijaakin. Heiluri liikkuu 83 sentin ja miehen 100 sentin eli euron välillä. Samalla tavalla mitataan eriarvoisuutta vyötäröiltä. Miehen vyön suositeltava mitta on vähintään 102, mutta naisen uuma ei saisi ylittää 88 senttiä. Mies saa siinäkin […]

Lue lisää

Kehu-TV

Ensimmäisessa osassa haukuin televisiota, toisessa osassa lupasin kehua. Siksi tämän kirjoittaminen on viivästynyt. Ottaa koville. Olen yrittänyt veivata näkökulmaani myönteisempään suuntaan, ja tullut tulokseen, että kokonaisuuden ja katselijoiden onnellisuuden kannalta suurinta huippua ja kuuminta hottia on kohdassa E = Elämän tarkoitus. Hapuilin apua Finnpanelin tilastoista vuodelta 2016. Sieltähän pitäisi pulpahtaa suomalaisen tv-katsomisen synkimmät salaisuudet, kauhukabinetit […]

Lue lisää

Tatuoitu kokki murhaa Nojatuolibataatin

Kirjoitus on kaksiosaisen TV-pohdiskelun jäkätysosa. Toisessa etsin myönteisiä asioita. * Televisio, os. pirun silmä, möllöttää useimmissa olo- ja makuuhuoneissa. Jopa koko seinän kokoisena, kun isompaa ei mahdu. Usein se jää sisustustauluksi, koska on helpompi ja nopeampi katsoa kännykästä tai tabletilta. Pakollisella mediamaksulla saa lukuisilta kanavilta ympäri vuorokauden tuutin täydeltä mieltä nostattavia, yleissivistäviä ja hyödyllisiä ohjelmia. […]

Lue lisää

Santtu 17 v

Autoni täyttää tänä vuonna 17. Hän on lempinimeltään Santeri Dahlia, entisen ravurin mukaan. Santtuni on ravannut uskollisesti kuljettaen minua ja tavaroitani paikasta toiseen ja kolmanteen. Se ei ole mikään makeilu- eikä komeiluvehje, vaan siirtymis- ja rahtausväline. Se on kuljettanut / kuljettaa suksia, polkupyöriä, ruohonleikkureita, polttopuita, harkkoja, salaojaputkia, lautoja, sementtisäkkejä, hiekkaa, multaa, perunoita, porkkanoita ja tietenkin […]

Lue lisää

Rasvamaksa ja tipaton tammikuu

Joulu on suoritettu, suklaat syöty ja kuusen karsijaiset pidetty. Viimeiset neulaset imuroidaan juhannuksena. Joulun alla luuli maailmanlopun pian koittavan, vuoden vaihteessa huomasi yllätyksekseeen, että elämä jatkuu. Paluu arkeen saattaa olla ankara. Katumusta lykkää kuin krapulassa konsanaan: Mitä kaikkea lienee tullut tehtyä? Kun suklaan turvottamien silmäluomien alta alkaa nähdä vähän peilikuvaansa, säikähtää pullahtanutta vyötäröä, joka vyöryy […]

Lue lisää

Pieniä joulurunoja

Joulu on piparintuoksuisia pikku sormia, kulkusten kilinää ja tupsulakkien leikkiä. Joulupukilla viisaan vanhuksen kasvot. * Jouluna rakkaus ja muistot ovat lähellä. Sinä sytytät kynttilän lapselle, jonka hiuksissa lumitähdet kukkivat, ikävä kimaltaa siipien päissä * Ripustan koristetta kuuseen, kätesi tarttuu omaani. Sinä, kuuseni, vahva ja suojaava. Minä, hyasinttisi tuoksu. * Jouluna kaipaan sinua, joka unohdit nopeammin […]

Lue lisää

Kustamoi Tukihenkilö!

Jokaisen huolettoman (lue: huolimattoman) tietokoneen käyttäjän painajainen iski silmille eräänä aamuna. Ruutu ei valaistunut. Se pysyi pimeänä kuin talvinen yö. Tein kaiken mitä osaan ja hiukan enemmänkin: tarkistin johdot, suljin koneen ja avasin useaan kertaan, painelin kaikkia näppäimiä, puhelin ja maanittelin kauniisti, kopsuttelin kevyesti ja lopuksi tietenkin löin nyrkillä eri kohtiin. Kone vain sihisi vastaan […]

Lue lisää

JOULU TULLOO, JUOSTA PITTÄÄ!!!!

Veronpalautukset nasahtivat tileille. Ja aivan kuin auton alle jääneen elukan raadolle kertyy variksia ja harakoita, myös näille rahoille hyökkäävät supina kaupat ja muu liike-elämä kaluamaan meidät putipuhtaiksi suolia myöten. Kulutushulluuden vuosihuippu on avattu! Nyt nostetaan tulostasetta ja paikataan kulutusvajetta. Tuetaan valtiontaloutta ja varstotaan budjettiriihtä. Nyt erotellaan hyvät pakanoista. Enemmän, nopeammin, kalliimmalla! OSTAOSTAOSTAOSTA!, tulvii joka tuutista […]

Lue lisää

Lumipyry on tukkinut tiet!

Lumipyry on tukkinut tiet. Pöyhin nietosten tyynyä, ryömin vatsallani pyyn kieppiluolaan lepäämään. Kääriydyn pimeyden pehmeään huopaan ja kulautan pohjaan hämärän yömyssyn. Hiljalleen kudon ajatusten villasukkaa. Kuuntelen miten hiutaleet asettuvat lumikinokseen. Yksi kerrallaan. ————————— Makaan selälläni lumihangessa taivaan ja maan välissä. Lumi valkoinen, taivas mustansininen. Avaruuden tähtivieraat laskeutuvat alemmaksi. Pudottelevat runoja, nuotteja taivaan viivastolta. Laulavat sinistä […]

Lue lisää

Minun kuolemani

Minä makaan tässä nyt ja iankaikkisesti. Asuntoni on tehty mittojeni mukaan. Tunnen silkkipehmusteiden painuvan allani, ja sivuilla ne koskettavat vartaloani kevyesti kuin puhallus. Sukkien lämpö kiertelee jalkojani, ja käteni lepäävät ikuisessa rukouksessa valkoisen paidan suojassa. Olen kevyt, mikään ei ahdista, kipua ja pelkoa ei ole. Minulla on kaikki mitä tarvitsen. Näen, sanoisinko sieluni silmillä, ulkomaailman. […]

Lue lisää

”Niin kiire, ettei ehdi kissaakaan sanoa”…

… kuin pitkähäntäiseksi eläimeksi.” Jokaiselle on tuttua se, kuinka kiire tyrkkii takapuoleen, kiskoo edestä ja tuuppii sivulta. Se häkkäröi ympärillämme kuin viheliäinen rakkikoira, nyhtää helmasta ja housunlahkeesta, räksyttää niin, ettei kuule ajatuksiaan. ”Niin kiire, ettei saa mitään tehtyä.” Elämästä on tullut hosuvaa, tempoilevaa, rimpuilevaa ja harhailevaa. Juoksemme ja vouhotamme tietämättä mihin olemme menossa, vai olemmeko […]

Lue lisää

Syksy kirjoittaa runoa

Älä tule syksy Laineet lipuvat harmaasti rantaan järvellä on torjuva katse älä tuo venettäsi vesille pysy rannalla variseva lehti lehdet irtoavat yksi kerrallaan julistavat syksyn alkaneeksi kaste nostaa vilua jalkapohjiin ruohonkorret eivät nouse älä tule vielä syksyinen tuuli pysy halla loitolla kauan älä vie kesää talven taakse syksyn sato on säilömättä kesäinen rakkaus kestä vielä […]

Lue lisää

Vanhukset lihoiksi!

Vanhukset lihoiksi! Ahneuden huippua on kuvattu vertauksella ”Voisi myydä vaikka isoäitinsä”. Vertauksen käyrä on alkanut nousta sitä mukaa, kun talouskäyrät kääntyvät alaviistoon. Viime aikoina on ponnahtanut tiedotusvälineissä keskustelujen aiheeksi vanhusten taloudellinen hyväksikäyttö, yleinen ja kasvava ilmiö. Täysi-ikäiset lapset vievät erilaisia keinoja käyttäen iäkkäiden vanhempiensa rahoja ja tavaroita. Useimmiten uhrina on yksin elävä nainen. On ollut […]

Lue lisää

Kultainen syyskuu

Syyskuu on hellinyt meitä kuin äideistä / isistä parhain lapsiaan. Se on tarjonnut koko Suomen kansalle runsaita antimiaan niin käsin kuin aisteinkin vastaanotettavaksi. Se ei ole leikannut, supistanut, kiristänyt, kuristanut, puristanut, tiristänyt keneltäkään mitään, vaan antanut, lahjoittanut kaikkea runsain mitoin. Sadot ovat kypsyneet ja puimurit laulaneet. Perunat ovat komeita kuin lapsen päät, porkkanoiden kärjet kutittelevat […]

Lue lisää

Vapaata eleganssia

Pukeutuminen on tärkeä asia, sillä itarinkin sukankuluttaja käyttää elämänsä aikana lukuisia vaatekappaleita ja asusteita. Varsinkin alussa vaatteiden vaihtuvuus on suurta kasvupyrähdysten takia. Sama ilmiö on edessä myös myöhemmällä iällä, sillä kasvu jatkuu leveysasteilla. Muotitietoisilla vaatteiden harrastajilla markkinavoimat säätelevät pukeutumista ja pakottavat tasapainoilemaan muodin aallonharjoilla, vaikka merkkikukkarossa sijaitseva maksukortti punertaisi kuin syksyiset pihlajanmarjat. ”Vaatteet on mun […]

Lue lisää

Pään omaa

”Oma pää on paras pääoma”, on kulunut sanonta. Pään sisällähän se pannuhuone, sähkö- ja tietoliikennekeskus on. Arkisto, vinttikomero, kellari ja varasto, johon kerääntyy kaikki tieto ja kokemus, mitä elämän aikana tulee vastaan. Ihme, ettei se halkea. Siellä myös tapahtuu ja asustaa kaikki tunnelajit, jotka varsinkin hempeissä teksteissä liitetään sydämeen. Aivot ja sydän, parivaljakko. Päiden sisältö […]

Lue lisää

Onko meillä varaa hukata kokonainen järvi?

Muutama viikko sitten huokaisin hennon toiveen: Tulisipa jokin asia, joka täyttäisi mieleni ja ruumiini innolla, tempaisisi siivilleen niin, että syöksyisin jokaiseen uuteen päivään sieraimet väristen ja hippulat vinkuen. Toiveeni toteutui muutaman päivän kuluttua, mutta tämä virkine ei ollut listallani: Mökkijärven vesi oli muuttunut hiutaleiseksi, sameaksi ja siinä kellui neonvihreitä, kosketuksesta hajoavia hippusia ja rantaveden pinnalla […]

Lue lisää

Helteen hellimät

Aarinko se paesteloo ja hikkee meelle pukkoo. Nahoessaan sen tuntee suapi joka akka, ukko. Koko kansa viettää menopaassivaehevuosija, märät läeskät komistelloo T-paetojen kuosija. Hikkee suapi otaltaan jo löölykaahaan mättee, tasa-arvo rikkaaseen ja kööhään tässä pättee. Säetten armoella myö ollaan kaekki samallaesija, Suomen piästä piähän pehmosuomalaesija. Vaekka vetelöetä ollaan selekärankaan asti, lämpö, se on lahja, eekä […]

Lue lisää