No se on hyvä juttu se. Mitä enemmän, sitä parempi niin itsesi kuin maapallonkin kannalta.Sillä onko tässä järjen hiventäkään, että Suomessa superfood-perunan kulutus kasvaa alaspäin kuin lehmän häntä ja korvaantuu ravintoköyhien riisin ja eri nimisten makaroonien käytöllä. Kouluissa ja muissa laitoksissa syötetään, ja lautasmallissakin kehotetaan täyttämään kolmasosa lautasesta näillä pahviin verrattavilla hötöillä.
Nyt tarvittaisiin apuun 1700-luvulla eläneen Asikkalan seurakunnan kappalainen Axel Laurellin kaltaista vaikutusvaltaista henkilöä. Hän edisti perunanviljelyä ja käyttöä niin, että kehui perunoita jokaisen saarnansa yhteydessä. Ehkä joku stand-up koomikko ottaisi tämän tehtäväkseen.

Kenen tuttavapiiriin kuuluu tällaisia nimiä: Annabella, Asterix, Columbo ja Challenger. Pidättekö heidän kanssaan Pitoja, joissa Musicasta huolehtii Melody. Tanu, Timo ja Jussi tanssittavat Matildaa, Satua ja Sabinaa.
Perunaperheeseen kuuluu paljon jäseniä. Vanhoja ja uusia tuttavuuksia. Jokaiselle löytyy ystävä pottumaan kansalaisista. Tämän maanalaisen armeijan, joka on köyhempinä aikoina pitänyt Suomen kansan hengissä talvien yli. Jonka hankkimiseen nykypäivänäkin on jokaisella varaa. Joka yhdestä keväällä maahan istutetusta emosta kasvattaa kapallisen lapsia. Ei mikään muu maahedelmä tuota sellaista satoa.
Peruna on huippuruokaa ravintoarvoiltaan ja käyttötapojen monipuolisuudeltaan. Siitä voi tumpeloinkin kokki tehdä helposti ja halvalla keitetyn lisukkeen, yli jääneet voi paistaa, makkarakeittoon peruna kuuluu kuin nenä naamaan, täytettyjen perunoiden höystöksi voi valita halpaa ja kallista, pyttipannu pitää pintansa, pekoni on korvannut läskisen sianlihan laatikoissa, kinkkukiusaus kelpaa kenelle tahansa, perunasalaattia pitää olla ainakin vappuna nakkien kanssa. Perunamuusi päihittää riisin ja makaroonin tullen mennen. Pitsapohjakin siitä syntyy, ja viitseliäs voi tehdä itse ranskalaisensa (=belgialaisensa) tai mieleisekseen maustetut perunalastut. Potaatti on kelpo kaveri kaikille muille ruoka-aineille, suolaisille ja makeille.
Peruna sopii jokaiselle, myös erikoisruokavalioita noudattaville. Gluteeniton, vähäkalorinen, lähes rasvaton ja kolestroliton. Silti pitää nälkää paremmin kuin sama määrä riisiä tai pastaa.

Peruna on ilmastoruokaa. Sen hiilijalanjälki (kasvihuonekaasupäästö), vesijalanjälki (veden kulutus ja jäteveden vaikutus) ja fosfaattijalanjälki (rehevöittävä vaikutus) ovat erittäin alhaiset verrattuna riisin ja pastan tuotantoon.
Jos viljelet itse perunasi, pottumaalla ei näy paljoa muita kuin omia jalanjälkiäsi. Luonto hoitaa kastelun, lannoitteita ei paljoa tarvita. Itselläni se koostuu ruohosilpusta, pilssivesistä ja ripauksesta tuhkaa.
Perunan viljely onnistuu myös parvekkeella, esimerkiksi multapussissa tai ämpärissä. Nyt jos laitat, saat juhannuksena uusia perunoita.

Mutta aina perunan viljelyyn ei tarvita edes multaa. Jos ja kun viljelyyn sopiva maa joskus loppuu, perunaa löytyy lautaseltamme siitä huolimatta. Suomessakin on otettu käyttöön suljetun tilan kasvatus pelkässä ilmassa. Ilmaperuna sopisi kasvatettavaksi esimerkiksi kerrostalojen lämpöhuoneissa ympäri vuoden.
Kun suomalainen väheksyy perunaa, muualla sen käyttö lisääntyy. Perunasta saa vähällä vaivalla ison sadon pienellä pinta-alalla, ja sitä viedään jo nyt köyhiin maihin ratkaisemaan ruokahuolto-ongelmaa.

Loppulauseena Axel Laurellin viisaita sanoja hänen julkaisemastaan perunanviljelyoppaasta:
»Jos lasten edes olis fati äynnän maapäronia, nihn ei he olis nijn suuri wattaiset kuin nyt, waan hoikat. Ei he tulis myös nijn paljo syöpäisiksi, kuin monda heistä nyt owat, waan he kaswaisit woimallisimmaxi, ja heistä tulis nopsamba ja wahwemba wäke.»