Siinä maha missä painitaan

Inspiroiduin omasta runostani ”Kesävarpaat” miettimään ensin kesämahaa ja sitten koko kehoa, vartaloa ja ruumista. Löysin tuolla nimellä olevan blogini 8.8.2015, ja ihmettelin, millä vatsalihaksilla olen niin hyvän kirjoituksen saanut aikaiseksi. Lue!

Ajatella, että meillä on tällainen kehonpötkylä, jossa saamme asua ja elää yötä päivää kuin toukat kotelossaan. Kasvattaa sen sisällä sielua ja henkeä kuin kukkaa, perhosta tai lintua.
Usein käy niin ikävästi, että neito- tai amiraaliperhosta ei synny lanttuperhosesta puhumattakaan. Ei haudu käenpoikaa, ei edes raakkuvaa varista. Henki ei nouse lentoon vaan pihisee kylkiluiden puristuksessa. Ei avaudu keijunliljaa, ei vesiheinää, vaikka on kukkein kesän kasvuaika.

Lapset kasvavat kesällä niin, että keväisestä pikkupojasta on syksyyn mennessä tullut römeä-ääninen murrosikäinen ja barbitytöstä rengasnenäinen neonväritukkainen farkkupimatsu. Ruokatottumuksista, jotka on omaksuttu jo päiväkodissa, alkaa näkyä merkkejä.
Aikuisilla kasvu tapahtuu joko lihaksien tai mahan pullistumisella. Kesävaatteet paljastavat ruskeaa, timmiä pintaa tai valkoista pehmeämpää rakennetta. Litteisiin etumuksiin ei monikaan kiinnitä huomiota, mutta kun pullautat kunnon mahapallukan talvipiilostaan esille, jopa päät kääntyvät.

Maha on toiset aivot tai jotain sen tapaista olen kuullut sanottavan. Vatsa on ihmisen vartalon etumus rinnan alapuolelta nivusiin. Joku sanoo, että lihavilla on maha, laihoilla vatsa. Maha vai vatsa, siitä on yhtä monta mieltä kuin Trumpista ja Putinista. Kumpi vai kampi?

Rakensipa kehossaan mitä kohtaa tai lajia tahansa, ravitsemus (= maha, vatsa) on tärkeässä osassa. Syömisestä on kehkeytynyt tiedettä, joka hipaisee jokaista puputtajaa. Kylmäversinkään pekoniin käärityn grillimakkaran mässyttäjä ei voi olla tuntematta toukkakotelonsa sisällä pientä, nyhtökauran mentävää pistoa. Hyönteisjauhoa proteiinimössöönsä ripotteleva miettii, mistä saisi vielä ravintotiheämpää pöppöä.
Tiheämmin, kalliimmin, oudoimmin. Rasvaisimmin, keinotekoisimmin, suurimmin annoksin. Siinä kakkosaivoillemme haastetta ja ristiriitaa.
*
Jospa kuitenkin julistaisimme massuille kesärauhan. Antaisimme auringon helliä navanseutua, hyväilisimme ja taputtaisimme omaa ja (toisten) sixpackia tai jumppapalloa. Piirtäisimme vaikka tussilla hymynaaman tai päivänkakkaran kuvan keskipisteeseemme ja antaisimme kesän ilon levitä mahan / vatsan kautta koko kehoon.

Kommentit

  • Leena Raveikko

    Niinpä, hyväksynkö itseni sellaisena kuin olen. Koska kukaan muu en voi olla. Siis hyväksyn. Tämä on sitä positiivista so what -filosofiaa, joka tekee elämän useimmiten paljon helpommaksi. Syys-talvi-kevätmahani on omaa yksityisomaisuuttani, mutta kesämahasta näkyy tulevan julkinen sellainen. Näpit (=katse) irti!

  • seija sanaleikkimökistään

    Ihmisellä on vatsassaan “toiset aivot”, nk. enteerinen hermosto. Voisiko siitä päätellä että mitä isompi pötsi, sitä viisaampi ihminen.

  • Leena Raveikko

    Mielenkiintoinen teoria. Tekee mieli uskoa, ainakin näin lomalla…

Jätä kommentti

*